Isometrisen maksimivoiman ja kehonkoostumuksen yhteys kevennyshypyn korkeuteen ja voima-nopeusprofiiliin naispalloilijoilla

Abstract

Urheilijoiden ominaisuuksien testaamiseen ja kehityksen seurantaan on olemassa lukuisia erilaisia tapoja. Hyppysuorituskyvyn testaamiseen voidaan käyttää esimerkiksi kevennyshyppyä tai voima-nopeusprofiilia. Tuloksia voidaan hyödyntää harjoittelun ohjelmoinnissa optimaaliseksi kullekin urheilijalle. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on tarkastella isometrisen maksimivoiman ja kehonkoostumuksen yhteyttä kevennyshypyn korkeuteen ja voima-nopeusprofiiliin. Tutkielma painottuu kuitenkin voima-nopeusprofiiliin ja sen tulosten pohdintaan. Koska profiilista ja sen yhteydestä kehonkoostumukseen ja maksimivoimaan on toistaiseksi hyvin rajallisesti tutkimustietoa, tarkastellaan tutkielmassa myös näiden muuttujien yhteyttä kevennyshyppyyn. Aiemman tutkimustiedon perusteella sekä kehonkoostumus että maksimivoima vaikuttaisi olevan yhteydessä kevennyshypyn korkeuteen. Voima-nopeusprofiilin osalta aiemmat tutkimustulokset ovat ristiriitaisia.

Tutkimus toteutettiin poikkileikkausasetelmalla. Tutkittavina toimi 60 perustervettä naispalloilijaa (ikä 22 +- 4,4 vuotta) kolmesta eri palloilulajista (jääkiekko n=28, koripallo n=14, futsal n=18). Mittaukset sisälsivät kehonkoostumusmittauksen (DXA) ja suorituskykytestin. Suorituskykytestissä tutkittavat suorittivat sarjan kevennyshyppyjä, sekä isometrisen maksimivoimatestin jalkaprässillä. Lopuksi mitattiin alaraajojen pituudet kahdella eri polvikulmalla. Hyppykorkeuksien ja mitattujen alaraajojen pituuksien avulla laskettiin voima-nopeusprofiili. Profiilin muuttujista tarkasteltiin todellisen ja optimaalisen voima-nopeusprofiilin välistä eroa.

Tutkittavien kehon painolla suoritetun kevennyshypyn korkeus oli 29,4 +- 4,8 cm, isometrinen maksimivoima 334 +- 87 kg ja voima-nopeusprofiilin tulos 55 +- 29. Kevennyshyppytuloksen havaittiin olevan yhteydessä rasvaprosenttiin (r=-0,727, p<0,001), rasvamassaan (r=-0,533, p<0,001) ja rasvattomaan massaan (r=0,386, p=0,002). Myös voima-nopeusprofiilin ja rasvattoman massan välillä havaittiin tilastollisesti merkitsevä korrelaatio (r=0,453, p<0,001). Muut kehonkoostumusmuuttujat eivät olleet yhteydessä voima-nopeusprofiiliin. Isometrisen maksimivoiman ei havaittu olevan yhteydessä kevennyshypyn hyppykorkeuteen, eikä voima-nopeusprofiiliin.

Tämän tutkimuksen tulosten perusteella naispalloilijoiden kehonkoostumuksella on merkitystä kevennyshyppysuorituksessa. Tutkimuksen jokseenkin suuri otoskoko voi osaltaan vaikuttaa siihen, että kevennyshypyn ja kehonkoostumuksen välinen korrelaatio oli aiempia tutkimuksia selkeämpi. Tulokset kuitenkin viittaavat siihen, että kehonkoostumus tai maksimivoima ei olisi yhteydessä voima- ja nopeusominaisuuksien tasapainoon. Jatkossa voima-nopeusprofiilia olisi syytä tarkastella laajemmin useamman muuttujan osalta, sekä vertailla dynaamisen ja isometrisen maksimivoiman yhteyttä profiiliin.