Naisten jalkapallo on kehittynyt viime vuosina merkittävästi ja kehitys näkyy myös pelin fyysisten vaatimusten nousuna. Korkeammalla kilpailullisella tasolla pelaavat pelaajat ovat useilta eri fyysisen suorituskyvyn osatekijöiltä edellä alemmalla tasolla pelaavia. Kehonkoostumuksen tiedetään olevan yhteydessä parempaan suorituskykyyn useissa eri lajeissa, mutta naisjalkapalloilijoilla tutkittua tietoa on vielä varsin vähän. Aiemmissa tutkimuksissa on saatu osittain epäjohdonmukaisia tuloksia, mutta tulokset viittaavat siihen, että kehonkoostumus voi olla yhteydessä parempaan fyysiseen suorituskykyyn. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena oli selvittää, onko A-maajoukkuepelaajien (AM) ryhmän ja Kansallisen liigan (KL) pelaajien ryhmän välillä eroja fyysisten suoritustestien tuloksissa ja kehonkoostumuksessa sekä onko fyysisten suorituskykytestien tulosten ja kehonkoostumusmuuttujien välillä yhteyttä.
Tutkielma on toteutettu osana Suomalaisten ja Suomessa pelaavien naisjalkapalloi
lijoiden fyysinen suorituskyky -tutkimusta. Tutkielman tutkittavien joukko koostui AM-ryhmästä (n=14) sekä KL-ryhmästä (n=31). Tutkittavien fyysistä suorituskykyä mitattiin jalkapallolle tyypillisillä suorituskykytesteillä: 30 metrin nopeustesti (10 metrin väliajalla), kevennyshyppytesti ja 1200-metrin kestävyystesti (MAS-testi). Lisäksi tutkittavien kehonkoostumusta arvioitiin bioimbedanssilla.
AM-ryhmällä oli merkitsevästi paremmat 10 metrin nopeustesti (p<0,001), 30 metrin nopeustesti (p<0,05), kevennyshyppytesti (p<0,05) ja MAS-testi (p<0,05) tulokset kuin KL-ryhmällä. Kehonkoostumusmuuttujissa ei havaittu merkitseviä eroja ryhmien välillä. Kehonkoostumusmuuttujista rasvamassa oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä 30 metrin nopeustestin tuloksien kanssa (r=0,470, p=0,001), kevennyshyppytestin tulosten kanssa (r=-0,365, p=0,015) ja MAS-testin tuloksien kanssa (r=-0,577, p< 0,001). Myös rasvaprosentti oli tilastollisesti yhteydessä 30 metrin nopeustestin tulosten (r=0,435, p=0,004), kevennyshyppytestin tulosten (r=-0,327, p=0,030) ja MAS-testin tulosten (r=-0,496, p<0,001). Lihasmassan prosentuaalinen osuus kehonpainosta oli tilastollisesti yhteydessä 30 metrin nopeustestin tulosten (r=-0,416, p=0,005), kevennyshyppy testin tulosten (r=0,333, p=0,027) ja MAS-testin tulosten kanssa (r=0,434, p=0,004). Lisäksi kehonpaino oli tilastollisesti yhteydessä MAS-testin tulosten kanssa (r=-0,522, p<0,001)
Tämän tutkielman tulokset ryhmien välisistä eroista fyysisen suorituskyvyn testeissä olivat odotettuja. Tutkielman tulokset kehonkoostumusmuuttujien ja fyysisen suorituskyvyn välisistä yhteyksistä tukevat aiempaa tutkimusnäyttöä siitä, että urheilijoille alhaisempi rasvamassan määrä ja suurempi lihasmassa voivat olla suorituskyvyn kannalta eduksi. Kehonkoostumus voi siis olla yhteydessä parempaan fyysiseen suorituskykyyn myös naisjalkapalloilijoilla. Tutkielmaan liittyy kuitenkin useita rajoituksia. Keskeisimpänä niistä, ettei pelipaikkaa huomioitu ja poikkileikkaus asetelma ei mahdollista syy-seuraussuhteiden tarkastelua. On myös syytä huomioida aiheen herkkyys urheilijoille ja edistää urheilijoiden kokonaisvaltaista terveyttä tukevaa ilmapiiriä kehonkoostumus keskustelun ympärillä.
...
