Kohderyhmän representaatiot Vapaan sivistystyön lukutaitokoulutuksen opetussuunnitelmasuosituksessa

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan Vapaan sivistystyön lukutaitokoulutuksen opetussuunnitelmasuositusta 2017 ja siinä esiintyviä kohderyhmän representaatioita. Tutkimus rakentuu kriittisen diskurssintutkimuksen ja systeemis-funktionaalisen teorian varaan, ja opetussuunnitelmaa tarkastellaan viranomaistekstinä paneutumatta asiakirjan pedagogiseen puoleen. Analyysimenetelmänä on systeemis-funktionaalisen teorian eksperientiaalinen metafunktio, jossa huomiota kiinnitetään erityisesti leksikaalisiin valintoihin sekä lausetyyppeihin, joita kutsutaan myös prosessityypeiksi.

Aineistona tutkimuksessa on opetussuunnitelmasuosituksen yksi luku. Tutkimuskysymykset ovat: 1. Miten muut leksikaaliset valinnat muuttuvat, kun kohderyhmästä käytettyä nimitystä vaihdetaan? 2. Miten eksperientiaaliset prosessityypit muuttuvat, kun kohderyhmästä käytettyä nimitystä vaihdetaan?

Tulokset osoittavat, että niin leksikaaliset valinnat kuin eksperientiaaliset prosessityypit muuttuvat, kun kohderyhmästä käytettyä nimitystä vaihdetaan. Erityisen suuri ero on nimitysten maahanmuuttaja ja opiskelija välillä. Leksikaalisten valintojen perusteella maahanmuuttaja representoidaan vaikeuksia kohtaavaksi, yhteiskuntaan integroitavaksi ulkopuoliseksi, kun taas opiskelija näyttäytyy koulutukseen osallistuvana ja kykenevänä henkilönä. Lauserakenteiden osalta molemmat nimitykset esiintyvät useammin objektina tai adverbiaalina kuin subjektina, eli kohderyhmä jää toiminnan kohteeksi aktiivisen osallistumisen sijaan. Nimitysten välillä on eroavaisuuksia siinä, kuinka paljon ja miten eri prosessityyppejä käytetään. Esimerkiksi omistuslauseilla kuvataan maahanmuuttajan yhteydessä puutteellista taustaa, kun taas opiskelijan kohdalla niillä esitellään kohderyhmän osaamista ja mahdollisuuksia.