Vapaan sivistystyön andragogisten opettajien opetukselliset näkemykset
Tekijät
Päivämäärä
2018Pääsyrajoitukset
Tekijä ei ole antanut lupaa avoimeen julkaisuun, joten aineisto on luettavissa vain Jyväskylän yliopiston kirjaston arkistotyösemalta. Ks. https://kirjasto.jyu.fi/fi/tyoskentelytilat/laitteet-ja-tilat..
Tekijänoikeudet
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Jokinen, K. 2018. Vapaan sivistystyön andragogisten opettajien opetukselliset näkemykset. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, fysioterapian pro gradu -tutkielma, 53 s., 5 liitettä.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää vapaan sivistystyön andragogista opettajuutta. Tutkimuskysymyksinä olivat, 1. onko vapaan sivistystyön opettajan iällä, koulutustaustalla, työkokemuksella ja opetustaustalla yhteyttä opettajan asenteisiin ja opetuksellisiin näkemyksiin sekä 2. mitkä andragogiset osa-alueet painottuvat andragogisen vapaan sivistystyön opettajan työssä. Lisäksi selvitettiin onko suomalaisten ja yhdysvaltalaisten andragogoisten osaamisfaktoreiden välillä eroa.
Tutkimusaineisto kerättiin Suomen vapaan sivistystyön opettajilta (n=759) sähköisellä 45 väittämän IPI- (Instructional Perspectives Inventory) kyselylomakkeella (Henschke 1989), vuonna 2016. Tutkimukseen vastasi 109 (vastausprosentti 14,4%) vapaan sivistystyön opettajaa, jotka arvioivat opetuksellisia näkemyksiään ja opetuksellisia asenteitaan 4-portaisen kyselylomakkeen avulla. Tutkimusaineisto analysoitiin kahdessa vaiheessa, ensimmäisessä vaiheessa alkuperäisen kyselylomakkeen mukaisilla faktoreilla, jolloin faktorit nimettiin yhdysvaltalaisiksi faktoreiksi. Toisessa vaiheessa aineisto analysoitiin uudestaan ja saatu informaatio tiivistettiin faktorianalyysillä pakotetusti seitsemään faktoriin 1. opettajan empatia oppijoita kohtaan, 2. opettajan turhautuminen, 3. opettaja luottaa oppijoihin ja rohkaisee heitä, 4. opetusmenetelmät, 5. opetustekniikat, 6. opettajakeskeinen opettaminen ja 7. opettaja sitouttaa oppijat tavoitteisiin. Nämä faktorit nimettiin suomalaisiksi faktoreiksi erottautumaan alkuperäisistä faktoreista. Faktoreiden eri osa-alueita verrattiin toisiinsa niiden keskiarvotulosten perusteella. Opettajien koulutustaustaa, ikää, työ- ja opetuskokemusta suhteessa faktoreihin tutkittiin Pearsonin korrelaatiokertoimen avulla. Tämän jälkeen, otoskoon pienuuden vuoksi, taustamuuttujien yhteyksiä verrattiin opettajuuden eri osa-alueisiin korrelaatiokertoimien avulla.
Suomalaisilla andragogeilla ikä ja työkokemus olivat yhteydessä siihen, että mitä vanhempi opettajan oli ja mitä enemmän hänellä oli työkokemusta, sitä empaattisempi hän oli oppijoita kohtaan. Suomalaisten faktoreiden osa-alueista painottui eniten opettajan ”luottamus oppijoita kohtaan” ja vähiten ”opettajan turhautuminen oppijoihin”. Vastaavasti yhdysvaltalaisten faktoreiden osa-alueista painottui eniten ”opettajan luottamus oppijoihin” ja vähiten ”opettajan välinpitämättömyys oppijoita kohtaan”. Yhdysvaltalaisista faktoreista tärkeimmiksi tekijöiksi nousivat opettajan ikä ja työkokemus. Mitä vanhempi ja mitä pidempi työkokemus opettajalla oli, sitä empaattisempi hän oli ja sitä enemmän hän luotti oppijoihin ja piti heitä ainutlaatuisina. Suomalaisten faktoreiden taustamuuttujien vertailussa ikä ja työkokemus olivat yhteydessä opettajan empaattisuuteen ja siihen kuinka hän luotti oppijoihin. Yhdysvaltalaisten faktoreiden taustamuuttujien vertailussa ikä ja koulutustausta olivat yhteydessä opettajan empaattisuuteen ja luottamukseen oppijoita kohtaan sekä miten ainutlaatuisena hän piti oppijoita.
Vanhempien opettajien luottamus ja empatia oppijoita kohtaan painottui sekä suomalaisten että yhdysvaltalaisten faktoreiden mukaan opettajan työssä. Faktoreiden taustamuuttujien tarkastelu osoitti suomalaisen ja yhdysvaltalaisen koulutuskulttuurin erot. Suomalaisessa kulttuurissa arvostetaan työn kautta saatua ammattitaitoa ja yhdysvalloissa iän tuomaa varmuutta työssä.
...
The aim of this study is to investigate the andragogy of teachers who work in the field of liberal
adult education. The research questions were whether there is any connection between the
age, educational background, work experience and teaching experience to their attitudes and
educational views, and also, which areas of andragogy are prominent in the work of liberal
adult educators. Furthermore, the differences in the educational views of andragogical liberal
adult educators in Finland and the USA were studied.
The data was gathered in 2016 from the liberal adult educators (n=759) using electronical
Instructional Perspective Inventory questionnaire (Henschke 1989). 109 liberal adult educators
answered the questionnaire (Responcerate14.4%), the educators evaluated their educational
views and attitudes using a questionnaire with 4 Stages/grades. The data was analyzed
in two different phases. In the first phase analyze was made with the factors used in the original
questionnaire. The original factors were named as the American factors. In the second
phase the data was analyzed again and the gathered information was summarized with the
factor analysis method into seven factors. Seven factors were derived from the data using factor
analysis 1. empathy of the educator towards the students 2. frustration of the educator 3.
educator trusts the students and encourages the students 4. methods of teaching 5. techniques
of teaching 6. teacher centered-teaching 7. teacher committed student to the Goals. These seven
factors were named as Finnish factors to deviate from the original factors. The different
factors were also compared by their mean measurements. The educators educational background,
age, work experience and teacher experience compared to the factors were studied by
Pearson correlation multipliers. Then, because of limited sample size, the comparison of the
background variables in relation to educational fields was measured by correlation multipliers.
Among the Finnish andragologists age and work experience were associated to educator’s
empathy. The educators with more age and more work experience were the most empathic to
their students. Among the Finnish factors the most prominent was educators trust the student
and the least prominent was frustration of the educator. Among the American factors the most
prominent was educator trusts the students” and the least prominent was indifference of the
educator. The most prominent indicators in the American factors were the age of the educator
and work experience in relation to how much the educator trusted the students, how much
empathy the educator expressed towards the students and how unique the educator regarded
the students. In the Finnish background variable factors the age and the work experience were
related to educator’s empathy and how the educator trusted the students. In the American
background variable factors the age and the educator’s educational history in relation to how
much the educator trusted the students, how much empathy the educator expressed towards
the students and how unique the educator regarded the students.
The data shows that educator’s trust and empathy expressed towards the students were most
prominent among the older educators in the both Finnish and American factors. The factor
analysis of the background variables proved the differences between the Finnish and the
American educational cultures. In the Finnish culture, the professional skill is valued, as in the
USA, the confidence gained with age in the work was valued most.
Key words: liberal adult education, andragogy, adult teacher, lifelong learning
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29545]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Järjestötoimijoiden kokemuksia opetusblogin käytöstä vapaan sivistystyön koulutuksessa
Veskoniemi, Outi (2018)Digitalisaatio mahdollistaa monipuolisten välineiden käytön opetuksessa, mikä tarjoaa uudenlaisia opetusratkaisuja ja oppimateriaaleja vapaan sivistystyön koulutukseen, ja palvelemaan järjestötoimintaa. Esimerkki digitaalisesta ... -
Vapaan sivistystyön vaikuttavuus ja suuntaviivaopinnot
Vaherva, Tapio; Malinen, Anita; Moisio, Antti; Raivola, Reijo; Salo, Petri; Kuusipalo, Paula; Silvennoinen, Heikki; Vaahtera, Kaisa (Koulutuksen arviointineuvosto, 2007) -
Vapaan sivistystyön oppilaitosrakenne ja palvelukyky
Vaherva, Tapio; Malinen, Anita; Moisio, Antti; Raivola, Reijo; Salo, Petri; Kantasalmi, Kari; Kamppi, Päivi; Silvennoinen, Heikki (Koulutuksen arviointineuvosto, 2006) -
Vapaan sivistystyön opetushenkilöstön kelpoisuus, osaaminen ja työolot
Poikela, Esa; Granö, Mats; Keurulainen, Harri; Kuusipalo, Paula; Silvennoinen, Pentti; Jokinen, Jyrki; Knubb-Manninen, Gunnel; Silvennoinen, Heikki (Koulutuksen arviointineuvosto, 2009) -
Kohderyhmän representaatiot Vapaan sivistystyön lukutaitokoulutuksen opetussuunnitelmasuosituksessa
Vanha-Uotila, Emilia (2024)Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan Vapaan sivistystyön lukutaitokoulutuksen opetussuunnitelmasuositusta 2017 ja siinä esiintyviä kohderyhmän representaatioita. Tutkimus rakentuu kriittisen diskurssintutkimuksen ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.