Show simple item record

dc.contributor.advisorTaipale, Sami
dc.contributor.advisorRuuskanen, Suvi
dc.contributor.authorMäkelä, Meri
dc.date.accessioned2024-04-05T05:13:47Z
dc.date.available2024-04-05T05:13:47Z
dc.date.issued2024
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/94185
dc.description.abstractVesiekosysteemit ravitsevat maaekosysteemejä kuluttajille fysiologisesti välttämättömillä rasvahapoilla. Nämä pitkäketjuiset monityydyttymättömät rasvahapot kulkeutuvat maaekosysteemien ravintoverkkoihin esimerkiksi vedestä kuoriutuvien hyönteisten mukana. Vesiekosysteemin ominaisuudet voivat kuitenkin vaikuttaa tuotettujen monityydyttymättömien rasvahappojen määriin ja kulkeutumiseen, mutta tätä aihetta ei ole juuri tutkittu. Tässä pro gradu -työssä selvitin, onko hyönteisravinnon tarjonta yhtäläinen tummavetisen, runsasravinteisen majavajärven ja kirkasvetisen, vähäravinteisen majavattoman järven rannoilla sekä metsässä. Lisäksi tutkin, ovatko akvaattiset hyönteiset terrestrisiä hyönteisiä laadukkaampaa ravintoa monityydyttymättömien rasvahappojen näkökulmasta ja vaikuttaako majavan toteuttama ympäristönmuokkaus ja järvityyppi hyönteisravinnon laatuun. Lisäksi tarkastelin, hyödyntävätkö kirjosiepot akvaattista hyönteisravintoa ja heijastuuko tämä kirjosieppojen veriplasman rasvahappoprofiileihin. Näytteeksi kerättiin hyönteisiä sekä kirjosieponpoikasten veriplasmaa eri koealoilta. Analysoin näytteistä rasvahappoprofiilit sekä rasvahappojen yhdistespesifiset hiilen isotooppiarvot. Tulokset osoittivat, että akvaattisen hyönteisravinnon määrä oli suurempi tummavetisellä majavajärvellä. Akvaattiset hyönteiset sisälsivät terrestrisiä hyönteisiä enemmän pitkäketjuisia monityydyttymättömiä rasvahappoja, ja runsaampi akvaattisen ravinnon hyödyntäminen näkyi majavajärven poikasten veriplasmassa korkeampana fysiologisesti välttämättömien rasvahappojen määränä. Järvien ominaisuuksilla ei kuitenkaan ollut vaikutusta akvaattisen hyönteisravinnon laatuun. Jatkotutkimuksessa on syytä selvittää, mikä on pitkäketjuisten monityydyttymättömien rasvahappojen vaikutus lintujen pesimämenestykselle.fi
dc.description.abstractLong-chain polyunsaturated fatty acids are primarily produced in aquatic ecosystems. They are transported into terrestrial food webs, for example, by insects which emerge from the water. The influence of aquatic ecosystem characteristics on the production and transport of these fatty acids has not been studied extensively. My objective in this thesis was to examine the availability of insect food on the lakeshore of a dark-watered, eutrophic beaver lake and in the lakeshore of clear-watered, oligotrophic lake, as well as in the forest. Additionally, I aimed to determine whether aquatic insects are a higher quality food source than terrestrial insects in terms of polyunsaturated fatty acids, and whether beaver environmental modification and lake type affect the amounts of polyunsaturated fatty acids in aquatic insects. I also examined whether pied flycatchers consume aquatic insects and if this is reflected in the fatty acid profiles of their blood plasma. I collected aquatic and terrestrial insects and blood plasma of pied flycatcher nestlings from different experimental sites. I analysed the fatty acid profiles and compound-specific carbon isotope values from the samples. The results of this thesis indicate that the amount of aquatic insect prey was higher in the beaver lake. Aquatic insects contain more long-chain polyunsaturated fatty acids than terrestrial insects. The higher utilisation of aquatic food is reflected in the higher levels of physiologically essential fatty acids in the blood plasma of beaver lake nestlings. However, the characteristics of the lakes seem to have no effect on the quality of aquatic insects. Further research is needed to determine the effect of long-chain polyunsaturated fatty acids on nesting success of birds.en
dc.format.extent67
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.rightsIn Copyright
dc.subject.otherekosysteemien kytkeytyneisyys
dc.titleMajavan ympäristönmuokkauksen ja järvityypin yhteisvaikutus kirjosiepon (Ficedula hypoleuca) ravintoon : hyönteisravinnon määrän ja laadun vertailu erilaisissa pesimäpaikoissa
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202404052754
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sciencesen
dc.contributor.tiedekuntaMatemaattis-luonnontieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.laitosDepartment of Biological and Environmental Scienceen
dc.contributor.laitosBio- ja ympäristötieteiden laitosfi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineEnvironmental scienceen
dc.contributor.oppiaineYmpäristötiedefi
dc.rights.copyright© The Author(s)
dc.rights.accesslevelrestrictedAccess
dc.contributor.oppiainekoodi40151
dc.subject.ysoympäristönmuutokset
dc.subject.ysolinnut
dc.subject.ysoravinto
dc.subject.ysorasvahapot
dc.subject.ysohyönteiset
dc.subject.ysokirjosieppo
dc.subject.ysoravintoverkot
dc.format.contentfulltext
dc.rights.urlhttps://rightsstatements.org/page/InC/1.0/
dc.rights.accessrightsThe author has not given permission to make the work publicly available electronically. Therefore the material can be read only at the archival workstation at Jyväskylä University Library (https://kirjasto.jyu.fi/en/workspaces/facilities/facilities#autotoc-item-autotoc-2).en
dc.rights.accessrightsTekijä ei ole antanut lupaa avoimeen julkaisuun, joten aineisto on luettavissa vain Jyväskylän yliopiston kirjaston arkistotyösemalta. Ks. https://kirjasto.jyu.fi/fi/tyoskentelytilat/laitteet-ja-tilat#autotoc-item-autotoc-2.fi


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

In Copyright
Except where otherwise noted, this item's license is described as In Copyright