Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorStolp, Eveliina
dc.contributor.advisorKosonen, Erja
dc.contributor.authorMarttinen, Tiiu
dc.date.accessioned2024-03-22T11:12:00Z
dc.date.available2024-03-22T11:12:00Z
dc.date.issued2024
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/94039
dc.description.abstractTässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan keinoja, joita yläkoulun musiikkikasvatuksella on nuorten yleistyvien mielenterveyden haasteiden tukemisessa. Nuorten kokemat tunteet, niiden säätely sekä ahdistus ja stressi ovat tärkeimpinä tarkasteltavina kohteina. Mielenterveys määritellään sisäiseksi voimavaraksi, jonka kehittymiseen vaikuttavat moninaiset tekijät, kuten elämäntilanteen kuormittavuus. Nykypäivän nuoriin kohdistuu liikaa odotuksia sekä paineita, mikä on lisännyt mielenterveyden haasteiden yleisyyttä ja varsinkin ahdistuneisuus on nostanut päätään. Tämän narratiivisen kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli löytää tapoja juuri lievän ahdistuksen sekä stressin helpottamiseen yläasteikäisillä nuorilla. Näitä haasteita tarkastellaan musiikkikasvatuksessa niin yksin kuin myös yhdessä tapahtuvan mielenterveyden edistämisen kautta. Tutkielman alussa käsitellään yleisesti nuorten mielenterveyttä, tunteita, niiden säätelyä, ahdistuneisuutta sekä stressiä. Tämän jälkeen siirrytään vuosiluokkien 7–9 opetussuunnitelmaan ja tarkastellaan erityisesti musiikin opetusta sekä sen roolia nuorten hyvinvoinnin sekä tunteiden näkökulmasta. Lopuksi perehdytään muutamaan koulumusiikin työskentelytapaan, jotka ovat musiikin kuuntelu sekä yhteismusisointi. Musiikin kuuntelua käsitellessä korostetaan tutkimusten avulla nuorten omia kokemuksia. Yhteismusisointi koulussa on keskeinen osa musiikkikasvatusta ja se tarjoaa mahdollisuuksia kehittää sosiaalisia taitoja. Yhteismusisointi voi luoda yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tarjota onnistumisen kokemuksia, mikä taas voi edistää mielenterveyttä. Yläasteen musiikkikasvatuksessa tulisi huomioida näiden työtapojen positiiviset vaikutukset oppilaiden mielenterveyteen. Tutkielma osoitti, että tunne- sekä sosiaalisia taitoja musiikkikasvatuksen avulla nuorille opettamalla voidaan edistää mielenterveyttä. Myös opettajan tuki, positiiviset kokemukset musiikin tunneilla sekä yhteenkuuluvuuden tunne olivat merkittäviä tekijöitä.fi
dc.format.extent22
dc.language.isofi
dc.titleYläkoulun musiikkikasvatus nuorten mielenterveyden tukena
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202403222581
dc.type.ontasotBachelor's thesisen
dc.type.ontasotKandidaatintyöfi
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosMusiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Music, Art and Culture Studiesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineMusiikkikasvatusfi
dc.contributor.oppiaineMusic Educationen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi3052
dc.subject.ysoahdistus
dc.subject.ysomusiikki
dc.subject.ysonuoret
dc.subject.ysomusiikkikasvatus
dc.subject.ysomielenterveys
dc.subject.ysotunteet
dc.subject.ysostressi
dc.subject.ysoyläkoulu


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot