Laulamisen merkitys nuorten elämässä : kahdeksasluokkalaisten kokemuksia laulamisesta eri ympäristöissä

Abstract

Tutkin maisterintutkielmassani laulamisen merkitystä nuorille ja heidän kokemuksiaan erilaisista lauluympäristöistä. Otin selvää nuorten kokemuksista laulamiseen liittyen sekä siitä, millaisina laulajina he itseään pitävät. Tarkastelin lisäksi sitä, kuinka erilaiset ympäristöt, sosiaaliset ja konkreettiset paikat, vaikuttavat laulamiseen ja kokemuksiin. Tutkielmani tavoitteena oli saada tietoa tutkimukseen osallistuneiden nuorten laulukokemuksista sekä siitä, miten ympärillä olevat asiat vaikuttavat esimerkiksi nuoren haluun laulaa. Lisäksi perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) laulunopetuksen painotus on hyvin vähäinen. Nuorten laulukokemuksia on tutkittu vähän, joten sekin vaikutti aihevalintaan.

Selvitin nuorten kokemuksia laulamisesta, joten tutkimukseni on luonteeltaan laadullinen. Haastattelin kahta keskisuomalaista kahdeksasluokkalaista kasvotusten koulun tiloissa. Litteroidun aineistoni analysoin temaattisen sisällönanalyysin keinoin sekä osittain teoriaohjaavasti. Teoreettisessa viitekehyksessä perehdyin laulamiseen olennaisesti liittyvien teemojen käsittelyyn. Tarkastelin minään liittyviä teemoja (kuten itsetuntoa, vokaalista minäkuvaa), erilaisia ympäristöjä, osallisuutta ja toimijuutta sekä yhteiskunnassa näkökulmaa lauluun. Loin myös katsauksen laulamisen roolista perusopetuksen opetussuunnitelmissa eri vuosilta.

Tuloksista selvisi, että tutkimukseen osallistuneiden nuorten kokemukset laulamisesta ovat pääasiassa positiivisia. Laulu nähtiin yhdistävänä tekijänä ja yhteishengen luojana, sekä tunteiden säätelyn mahdollistajana. Eri ympäristöistä koti oli sellainen, joka koettiin pääosin turvallisimpana. Koulun rooli laulamisen positiivisten kokemusten lisääjänä jäi osittain epäselväksi ja vähäiseksi. Koulun juhlat koettiin positiivisina laulukokemuksina, mutta musiikintunnit vaikuttivat olevan ainakin tutkimukseen osallistuneille paikoittain epämieluisa lauluympäristö. Sosiaaliseen mediaan lauluvideoiden julkaiseminen oli mietityttävä tekijä ja muiden ajatusten spekulointi vaikutti oman lauluvideon julkaisupäätökseen. Nuorten vokaalinen minäkuva sai vahvistusta suotuisassa ympäristössä ja ympäröivien ihmisten kommentit vaikuttivat joko positiivisesti tai negatiivisesti omaan lauluääneen suhtautumiseen. Epävarmuus omaa ääntä kohtaan oli paikoin voimakastakin. Tulevaisuudessa nuorten laulaminen ja kokemukset omasta äänestä voivat heikentyä, mikäli lauluyhteiskuntamme jatkaa muuttumistaan entistä kriittisempään suuntaan.