Jalkapallokultti suomalaisessa urheilujournalismissa : diskurssianalyyttinen tutkimus Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien tavoista käyttää kultti-metaforaa jalkapallouutisoinnissa

Abstract

Tässä liikunnan yhteiskuntatieteiden pro gradu -tutkimuksessa tarkastellaan kultti-ilmauksen käyttöä jalkapalloaiheisessa urheilu-uutisoinnissa. Kultti-ilmauksesta kuten muustakin uskonnollisesta kielestä on tullut tapa korostaa urheilun merkityksellisyyttä. Kulttia voivat olla vaikkapa urheilijat tai urheiluseurat. Tarkastelun kohteena ovat Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien jalkapalloaiheiset uutiset vuosilta 2011–2020 (n=189). Tutkimuksessa analysoidaan kultti-sanan muotoja ja merkityksenantoja. Lisäksi kultti-sanaa tarkastellaan metaforana, joka kuvaa uskonnollisen kielen vakiintumista urheilupuheeseen.

Tutkimuksen teoreettinen viitekehys nojaa liikuntasosiologiseen sekä kielitieteelliseen tutkimusperinteeseen. Aineiston analyysi pohjautuu Fairclough’n kriittisen diskurssianalyysin ja Lakoffin konstruktivistisen metafora-analyysin teorioihin. Tutkimusote on laadullinen. Tutkimuksen keskeisiä käsitteitä ovat kultti, uskonto, sekularisaatio ja fanius.

Tutkimustulokset osoittavat, että kultti-metaforalla kuvataan selkeästi eniten jalkapalloilijoita muiden käyttöyhteyksien, kuten kulttiseurojen, -valmentajien, -kannattajien, -selostajien ja -kappaleiden jäädessä marginaalisiksi. Aineistossa esiintyi myös merkittävä määrä yksittäisiä kultti-sanan muotoja, jotka kertovat paitsi metaforan käyttämisestä kielellisenä tehokeinona, myös kultti-ilmauksen toistaisesta vakiintumattomuudesta urheilupuheeseen. Kultti-sanan merkityksenantoja rakennettiin aineistossa epämääräisyyden, poikkeuksellisuuden, ansiokkuuden, fanituksen, julkisuuskuvan ja uskontoviittausten kautta. Tutkimus osoittaa, että kultti-metaforan käytöllä tuotetaan (urheilu)journalistista draamaa ja nostetaan alakulttuurisia ilmiöitä suuren yleisön tietoisuuteen, mutta myös ”ainoastaan” kirjavoitetaan kirjoitusasua.

Kultti-metaforan käyttöön urheilujournalismissa liittyy vielä epäselvyyttä ja epäjohdonmukaisuutta. Kultti-metaforan käyttötavoissa näkyy ristiriita kultti-sanan alkuperäis- ja arkipäiväismerkitysten välillä, minkä takia kultti-metaforaa käytetään urheilu-uutisoinnissa niin populaari- kuin alakulttuurisia ilmiöitä kuvattaessa. Kultti-metaforan yhteiskunnallinen merkitys kytkeytyy uskontokielen vakiintumisprosessiin urheilupuheessa, sekä toisaalta urheilusankaruuden muutosprosessiin. Jälkimmäinen näkyy eritoten kultti-ilmiön yhtäläisyyksinä urheilusankaruuden kanssa. Tutkimuksen perusteella voi muodostaa kolme jalkapallon kulttihahmon arkkityyppiä. Kuten jalkapallon populaarius, myös nämä arkkityypit pohjautuvat vahvasti englantilaiseen työväenkulttuuriin.

In this master's thesis in the social sciences of sport, the use of the expression of cult in football-related sports news is examined. The cult expression, like other religious language, has become a way to emphasize the meaningfulness of sports. A cult can be, for example, athletes or sports clubs. The subject of the review is Helsingin Sanomat's and Ilta-Sanomat's football-related news between 2011–2020 (n=189). The research analyzes the forms and meanings of the word cult. In addition, the word cult is examined as a metaphor that describes the establishment of religious language in sports talk.

The theoretical reference framework of the research is based on the research traditions of sports sociology and linguistics. The analysis of the data is based on the theories of Fairclough's critical discourse analysis and Lakoff's constructivist metaphor analysis. The research sample is qualitative. The central concepts of the research are cult, religion, secularization and fandom.

The research results show that the cult metaphor clearly describes football players most often, while other contexts of use, such as cult clubs, coaches, supporters, commentators and songs, remain marginal. The data also contained a significant number of single forms of use of the word cult, which indicates not only the use of a metaphor as a linguistic power tool but also the lack of establishment of the expression cult in sports speech. Meanings of the word cult were constructed in the material through vagueness, exceptionality, merit, fandom, public image and religious references. The study shows that using the cult metaphor produces (sports) journalistic drama and raises subcultural phenomena to the general public's awareness, but also "only" enriches spelling.

Cult metaphor use in sports journalism is still associated with ambiguity and inconsistency. The ways of using the cult metaphor involve a conflict between the original and everyday meanings of the word cult, which is why the cult metaphor is used in sports news to describe both popular and subcultural phenomena. The social meaning of the cult metaphor is connected to the process of establishing the language of religion in sports talk and on the other hand to the process of change in sports heroism. The latter can be seen especially in the similarities between the cult phenomenon and sports heroism. Based on the research, three archetypes of football's cult figure can be formed. Like the popularity of football, these archetypes are also strongly based on English working-class culture.