Posliinia, peilejä ja piironkeja : säätyläisyys ja säätyläiskotien irtaimisto Hämeessä 1700-luvun jälkipuoliskolla
Authors
Date
2024Copyright
© The Author(s)
1700-luvun sääty-yhteiskunnassa kaikilla oli Jumalan määräämä paikka ja asema, joiden oli ilmettävä niin sisäisesti kuin ulkoisesti. Vaikka staattisuus oli olennainen osa ajan ideologiaa, muuttui yhteiskunta todellisuudessa koko ajan. Syntyi uusia ryhmittymiä, suurimpana aatelin ja papiston väliin sijoittunut sosiaalisesti ja taloudellisesti moninainen aatelittomien säätyläisten ryhmä. Sen elämäntapa ja identiteetti olivat erityisesti paikallisella tasolla samankaltaiset kuin aatelin ja se kyseenalaistikin vähitellen säädyn yksinoikeuden korkeisiin virkoihin. Tutkin maisterintutkielmassani tätä laajentuvaa säätyläisten ryhmää ja sen esineellistä kulttuuria Hämeen alueella jakamalla sen Kaarlo Wirilanderin jaottelua soveltaen sotilas-, oppineen ja virkamiessäädyn edustajiin.
Tutkimuksen alkuperäislähteenä toimivat 57 Sääksmäen tuomiokunnan ja Hämeenlinnan raastuvanoikeuden perukirjaa. Aineiston valikoitumisen lähtökohtana on ollut perukirjaan merkitty vainajan sosiaalista asemaa kuvaava määre ja niiden pohjalta on lähilukua, sosiaali- ja kulttuurihistorian lähestymistapoja sekä säädynmukaisen kuluttamisen käsitettä hyödyntäen selvitetty, miten säätyläiset pyrkivät irtaimiston kautta osoittamaan yhteiskunnallista asemaansa ja mistä mallit ja esikuvat siihen tulivat. Kodit olivat 1700-luvulla yhä tärkeämpiä seuraelämän tiloja, joissa sisustuksen avulla voitiin osoittaa hyvää makua sekä kuulumista tiettyyn statusryhmään. Erityisen huomion kohteena ovat tarjoilu- ja ruokailuvälineiden, vuode- ja liinavaatteiden, huonekalujen sekä erilaisten puoliluksusesineiden kuten kellojen, peilien ja tapettien omistaminen ja esineisiin liittyvät merkitykset.
Irtaimiston erittelyn myötä selviää, että tutkimusalueen säätyläisillä oli yhteinen esineellinen kulttuuri. Statusta osoitettiin esimerkiksi hankkimalla esineitä, jotka olivat joko poikkeuksellisen arvokkaita ja hyvälaatuisia tai kertoivat kulttuurisesta pääomasta ja trendien seuraamisesta. Kuluttamisen taustalla olleita motiiveja olivat esimerkiksi muodinmukaisuus, jäljittelynhalu, tarve erottautua ja vahvistaa omaa tai ryhmän identiteettiä. Samaan aikaan on kuitenkin selvää, että kykyyn ja haluun osoittaa yhteiskunnallista asemaa esineiden kautta vaikuttivat säädyn lisäksi keskeisesti henkilökohtainen sosiaalinen asema, varallisuus, suhteet ja koulutustausta.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29556]
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
I den folkliga modedräktens fotspår : bondekvinnors välstånd, ställning och modemedvetenhet i Gamlakarleby socken 1740-1800
Johnson, Seija (University of Jyväskylä, 2018)My research study deals with the wealth, social position, and fashion awareness of farmers’ wives in Gamlakarleby (Kokkola) parish in the latter half of the eighteenth century. In addition, I investigate the picture ... -
Applications of the three-estate doctrine : Swedish local sermons and the social order, 1790–1820
Tammela, Joonas (Lund University Press, 2023)This chapter places the religio-political messages conveyed from Swedish pulpits at the centre of attention. By means of a close analysis of sermons delivered in seven different kinds of local parishes in the Swedish realm ... -
Herranperkeleet ja nakumannit : säätyläistön ja rahvaan välinen ristiriita suomalaisessa kansanomaisessa huumorissa 1550-1850
Vilkuna, Kustaa (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2000) -
Ajatuksella ja ahkeruudella kolmen suvun vaiheista neljältä vuosisadalta
Karonen, Petri (Agricola, Suomen humanistiverkko, 2018)Perttu Immonen yhdistää teoksessaan mielenkiintoisesti ja elävästi mikro- ja makrohistorian varhaismodernin ajan Suomessa. Hän seuraa kronologisesti kolmen eri seutukunnan: LänsiSuomen Sastamalan, Itä-Suomen Rantasalmen ... -
Kirves, sirppi ja kahvipannu : rautaesineistö ja metalliset kulutustavarat Laukaan pitäjän perukirjoissa 1850-1900
Kuusela, Jaakko (2015)Suomalainen maaseutu koki 1800-luvun loppupuoliskolla muutoksen. Omavaraisesta maataloudesta siirryttiin uusien ja tehokkaampien työmenetelmien avulla teolliseen maanviljelyyn 1870-luvulta lähtien. Vuosisadan loppua kohden ...