Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorKujansuu, Elisa
dc.date.accessioned2024-02-21T08:54:36Z
dc.date.available2024-02-21T08:54:36Z
dc.date.issued2024
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/93521
dc.description.abstract1700-luvun sääty-yhteiskunnassa kaikilla oli Jumalan määräämä paikka ja asema, joiden oli ilmettävä niin sisäisesti kuin ulkoisesti. Vaikka staattisuus oli olennainen osa ajan ideologiaa, muuttui yhteiskunta todellisuudessa koko ajan. Syntyi uusia ryhmittymiä, suurimpana aatelin ja papiston väliin sijoittunut sosiaalisesti ja taloudellisesti moninainen aatelittomien säätyläisten ryhmä. Sen elämäntapa ja identiteetti olivat erityisesti paikallisella tasolla samankaltaiset kuin aatelin ja se kyseenalaistikin vähitellen säädyn yksinoikeuden korkeisiin virkoihin. Tutkin maisterintutkielmassani tätä laajentuvaa säätyläisten ryhmää ja sen esineellistä kulttuuria Hämeen alueella jakamalla sen Kaarlo Wirilanderin jaottelua soveltaen sotilas-, oppineen ja virkamiessäädyn edustajiin. Tutkimuksen alkuperäislähteenä toimivat 57 Sääksmäen tuomiokunnan ja Hämeenlinnan raastuvanoikeuden perukirjaa. Aineiston valikoitumisen lähtökohtana on ollut perukirjaan merkitty vainajan sosiaalista asemaa kuvaava määre ja niiden pohjalta on lähilukua, sosiaali- ja kulttuurihistorian lähestymistapoja sekä säädynmukaisen kuluttamisen käsitettä hyödyntäen selvitetty, miten säätyläiset pyrkivät irtaimiston kautta osoittamaan yhteiskunnallista asemaansa ja mistä mallit ja esikuvat siihen tulivat. Kodit olivat 1700-luvulla yhä tärkeämpiä seuraelämän tiloja, joissa sisustuksen avulla voitiin osoittaa hyvää makua sekä kuulumista tiettyyn statusryhmään. Erityisen huomion kohteena ovat tarjoilu- ja ruokailuvälineiden, vuode- ja liinavaatteiden, huonekalujen sekä erilaisten puoliluksusesineiden kuten kellojen, peilien ja tapettien omistaminen ja esineisiin liittyvät merkitykset. Irtaimiston erittelyn myötä selviää, että tutkimusalueen säätyläisillä oli yhteinen esineellinen kulttuuri. Statusta osoitettiin esimerkiksi hankkimalla esineitä, jotka olivat joko poikkeuksellisen arvokkaita ja hyvälaatuisia tai kertoivat kulttuurisesta pääomasta ja trendien seuraamisesta. Kuluttamisen taustalla olleita motiiveja olivat esimerkiksi muodinmukaisuus, jäljittelynhalu, tarve erottautua ja vahvistaa omaa tai ryhmän identiteettiä. Samaan aikaan on kuitenkin selvää, että kykyyn ja haluun osoittaa yhteiskunnallista asemaa esineiden kautta vaikuttivat säädyn lisäksi keskeisesti henkilökohtainen sosiaalinen asema, varallisuus, suhteet ja koulutustausta.fi
dc.format.extent110
dc.language.isofin
dc.rightsIn Copyright
dc.subject.othersäätyläiskodit
dc.titlePosliinia, peilejä ja piironkeja : säätyläisyys ja säätyläiskotien irtaimisto Hämeessä 1700-luvun jälkipuoliskolla
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202402211988
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.laitosDepartment of History and Ethnologyen
dc.contributor.laitosHistorian ja etnologian laitosfi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineFinnish Historyen
dc.contributor.oppiaineSuomen historiafi
dc.rights.copyright© The Author(s)
dc.rights.accesslevelopenAccess
dc.contributor.oppiainekoodi3031
dc.subject.ysoaineellinen kulttuuri
dc.subject.ysoirtaimisto
dc.subject.ysoasema (yhteiskunnalliset ominaisuudet)
dc.subject.ysoylellisyys
dc.subject.ysosisustus
dc.subject.ysososiaalinen asema
dc.subject.ysosäätyläiset
dc.subject.ysokulttuurihistoria
dc.subject.ysosääty-yhteiskunta
dc.subject.ysoperukirjat
dc.subject.ysososiaalihistoria
dc.subject.ysosäädyt
dc.rights.urlhttps://rightsstatements.org/page/InC/1.0/


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot

In Copyright
Ellei muuten mainita, aineiston lisenssi on In Copyright