Osaamisvaatimuksiin liittyvän affektiivisuuden vaikutus kehoaistin tarkkuuden ja työn merkityksellisyyden väliseen yhteyteen

Abstract

Tässä tutkimuksessa selvitettiin, ovatko kehoaistin tarkkuus ja työn merkityksellisyys yhteydessä toisiinsa, sekä sääteleekö osaamisvaatimuksiin liittyvä positiivinen tai negatiivinen affektiivisuus oletettua yhteyttä kehoaistin tarkkuuden ja työn merkityksellisyyden välillä. Kehoaistin tarkkuus on yhdistetty useisiin toimintoihin, joiden on havaittu olevan yhteydessä työn merkityksellisyyteen, kuten tunteisiin, empatiaan ja itsetuntemukseen. Kehoaistin tarkkuus on kuitenkin liitetty myös ahdistustaipumukseen. Viimeaikainen tutkimus on selvittänyt, muuntavatko yksilön positiiviset tai negatiiviset tulkintataipumukset kehoaistin tarkkuuden yhteyksiä hyvinvointiin, mutta tällaista tutkimusta ei ole tehty työhyvinvoinnin tai työn merkityksellisyyden kontekstissa. Tutkimus on osa Media Work 2030 -tutkimushanketta, joka selvittää media-alan työntekijöiden kokemuksia digitaalisessa toimintaympäristössä. Aineisto koostuu 50:stä aikuisesta tutkittavasta. Kehoaistin tarkkuutta mitattiin sykkeenerottelutehtävällä, ja työn merkityksellisyyttä ja osaamisvaatimuksiin liittyvää affektiivisuutta itsearviointikyselyillä. Kehoaistin tarkkuuden ja työn merkityksellisyyden yhteyttä tutkittiin Pearsonin korrelaatiokertoimen avulla. Hierarkkisen regressioanalyysin avulla selvitettiin, vaikuttaako yksilön positiivinen tai negatiivinen affektiivisuus suhteessa osaamisvaatimuksiin kehoaistin tarkkuuden ja työn merkityksellisyyden väliseen yhteyteen. Tutkimuksessa havaittiin, että kehoaistin tarkkuus ei ollut tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä työn merkityksellisyyden kokemukseen, eikä osaamisvaatimuksiin liittyvä positiivinen tai negatiivinen affektiivisuus muuntanut tätä yhteyttä. Ainoastaan osaamisvaatimuksiin liittyvällä negatiivisella affektiivisuudella oli tilastollisesti merkitsevä omavaikutus työn merkityksellisyyteen, kun kehoaistin tarkkuus oli otettu huomioon. Mitä enemmän tutkittavat raportoivat negatiivista affektiivisuutta, sitä vähemmän he kokivat työn merkityksellisyyttä. Jatkotutkimuksella voidaan selvittää kehoaistin, affektiivisten taipumusten ja työn merkityksellisyyden yhteyttä muilla ammattiryhmillä, isommilla aineistoilla ja soveltuvammilla affektiivisten taipumusten mittareilla. Yhteyksien parempi ymmärtäminen loisi hyödyllistä tietoa työn merkityksellisyyden rakentumisesta yksilötasolla sekä kehoaistin vaikutuksista työhyvinvointiin.

This study investigated whether interoceptive accuracy and work meaningfulness are connected, and if positive or negative affectivity related to competence demands moderates this hypothesised relationship. Interoceptive accuracy has been linked to several functions that have been related to work meaningfulness, such as emotions, empathy, and self-awareness. However, interoceptive accuracy has also been associated with trait anxiety. Recent research has investigated whether an individual's positive or negative interpretation tendencies moderate the connections between interoceptive accuracy and well-being, but such research has not been conducted in the context of work well-being or work meaningfulness. The study is part of the Media Work 2030 research project, which investigates media workers in the digital environment. The data consists of 50 adult participants. The participants completed a discrimination task for interoceptive accuracy, and questionnaires for work meaningfulness and competence demands related positive and negative affectivity. The connection between interoceptive accuracy and work meaningfulness was measured using Pearson's correlation coefficient. Hierarchical regression analysis were used to find out whether an individual's competence demands related positive or negative affectivity moderates the relationship between interoceptive accuracy and work meaningfulness. The study found that interoceptive accuracy was not statistically significantly related to work meaningfulness, and competence demands related positive or negative affectivity did not moderate this relationship. Only negative affectivity related to competence demands had a statistically significant effect on work meaningfulness when interoceptive accuracy was controlled. The more the research participants reported negative affectivity, the less they experienced work meaningfulness. With further research, the connection between interoceptive accuracy, affective tendencies and work meaningfulness can be investigated with other occupational groups, larger samples and more suitable measures of affective tendencies. A better understanding of the connections would create useful information about the construction of work meaningfulness at the individual level, as well as the effects of interoceptive accuracy on work well-being.