Osaamisvaatimuksiin liittyvän affektiivisuuden vaikutus kehoaistin tarkkuuden ja työn merkityksellisyyden väliseen yhteyteen

Abstract
Tässä tutkimuksessa selvitettiin, ovatko kehoaistin tarkkuus ja työn merkityksellisyys yhteydessä toisiinsa, sekä sääteleekö osaamisvaatimuksiin liittyvä positiivinen tai negatiivinen affektiivisuus oletettua yhteyttä kehoaistin tarkkuuden ja työn merkityksellisyyden välillä. Kehoaistin tarkkuus on yhdistetty useisiin toimintoihin, joiden on havaittu olevan yhteydessä työn merkityksellisyyteen, kuten tunteisiin, empatiaan ja itsetuntemukseen. Kehoaistin tarkkuus on kuitenkin liitetty myös ahdistustaipumukseen. Viimeaikainen tutkimus on selvittänyt, muuntavatko yksilön positiiviset tai negatiiviset tulkintataipumukset kehoaistin tarkkuuden yhteyksiä hyvinvointiin, mutta tällaista tutkimusta ei ole tehty työhyvinvoinnin tai työn merkityksellisyyden kontekstissa. Tutkimus on osa Media Work 2030 -tutkimushanketta, joka selvittää media-alan työntekijöiden kokemuksia digitaalisessa toimintaympäristössä. Aineisto koostuu 50:stä aikuisesta tutkittavasta. Kehoaistin tarkkuutta mitattiin sykkeenerottelutehtävällä, ja työn merkityksellisyyttä ja osaamisvaatimuksiin liittyvää affektiivisuutta itsearviointikyselyillä. Kehoaistin tarkkuuden ja työn merkityksellisyyden yhteyttä tutkittiin Pearsonin korrelaatiokertoimen avulla. Hierarkkisen regressioanalyysin avulla selvitettiin, vaikuttaako yksilön positiivinen tai negatiivinen affektiivisuus suhteessa osaamisvaatimuksiin kehoaistin tarkkuuden ja työn merkityksellisyyden väliseen yhteyteen. Tutkimuksessa havaittiin, että kehoaistin tarkkuus ei ollut tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä työn merkityksellisyyden kokemukseen, eikä osaamisvaatimuksiin liittyvä positiivinen tai negatiivinen affektiivisuus muuntanut tätä yhteyttä. Ainoastaan osaamisvaatimuksiin liittyvällä negatiivisella affektiivisuudella oli tilastollisesti merkitsevä omavaikutus työn merkityksellisyyteen, kun kehoaistin tarkkuus oli otettu huomioon. Mitä enemmän tutkittavat raportoivat negatiivista affektiivisuutta, sitä vähemmän he kokivat työn merkityksellisyyttä. Jatkotutkimuksella voidaan selvittää kehoaistin, affektiivisten taipumusten ja työn merkityksellisyyden yhteyttä muilla ammattiryhmillä, isommilla aineistoilla ja soveltuvammilla affektiivisten taipumusten mittareilla. Yhteyksien parempi ymmärtäminen loisi hyödyllistä tietoa työn merkityksellisyyden rakentumisesta yksilötasolla sekä kehoaistin vaikutuksista työhyvinvointiin.
Main Author
Format
Theses Master thesis
Published
2024
Subjects
The permanent address of the publication
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202408125433Käytä tätä linkitykseen.
Language
Finnish
License
In CopyrightOpen Access

Share