Kolonialismin toiseus ja kamera : C. T. Erikssonin valokuvat ja Katangan kuparikenttien suomalaiset

Abstract

Artikkelissa tutkitaan kolonialismin historiaa ja perintöä Katangan (Kongon eteläisin maakunta) kuparikentillä (Copperbelt) työskennelleen suomalaissyntyisen ”pioneerin”, Carl Theodor [Charles Theodore] Erikssonin (1874-1940) valokuvien kautta. Tutkimus perustuu laajaan alkuperäisaineistoon, joka käsittää muiden muassa valokuvia, päiväkirjoja sekä kaivosyhtiöiden yritysarkistoja. Alkuperäisaineistoa rinnakkain analysoimalla voidaan muodostaa yksityiskohtainen esitys kaivosteollisuuden historiasta Katangan kuparikentillä ja pohtia kysymystä kolonialismin toiseudesta suomalaistaustaisten kaivostyöntekijän elämän ja ajattelun kautta. Erikssonin valokuvista ja päiväkirjamerkinnöistä korostuvat eurooppalaisen kaivosteollisuuden syntytaustat, mustan työvoiman ja valkoisen työnjohdon väliset suhteet ja valkoisen pioneerin identiteetti. Vielä 1950-luvun lopulla eurooppalaisen kaivosteollisuuden alkuaikojen pioneereja muisteltiin nostalgisesti eteläisen Afrikan historiankirjoituksessa. 1960-luvulla tapahtuneet brittiläisen ja belgialaisen siirtomaajärjestelmien romahtamiset, kaivosteollisuuden ja ylipäätään eurooppalaisten yritysten huono maine Afrikan luonnonvarojen ja afrikkalaisen työvoiman hyväksikäyttäjänä muuttivat suhtautumisen tuomitsevaksi. Vasta viime vuosina aihetta on ryhdytty tutkimaan tasapuolisemmin, osana kolonialismin, siirtolaisuuden sekä etnisyyden ja identiteetin tutkimusta.

In recent studies, photography has become the site of analysis of and debate about how colonisers have used photographic practices to construct not merely individual selves, but radical and national histories. Using as a case study one particular photographer, Carl Theodor Esiksson (1874-1940), a Finnish-born 'pioneer-settler' who migrated to Rhodesia in the mid 1890s, this article analyses photographs attributed to Eriksson, featuring a collection of glass plates taken in the Copperbelt of North Western Rhodesia and adjoining Katanga between 1901 and 1906. It details what aspects of the colonising process Eriksson's photographs emphasise and how such process shapes the meanings of photographic images. The close reading of Eriksson's photographs shows the potential which a photograph has to drive forward an analysis, especially when it can be embedded in and supported by travel writing.