dc.contributor.advisor | Pirttimaa, Raija | |
dc.contributor.advisor | Kautto- Knape, Erja | |
dc.contributor.advisor | Leskinen, Markku | |
dc.contributor.author | Keckman, Anne-Marie | |
dc.date.accessioned | 2023-11-14T06:49:06Z | |
dc.date.available | 2023-11-14T06:49:06Z | |
dc.date.issued | 2023 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/91909 | |
dc.description.abstract | Tässä erityispedagogiikan pro gradu – tutkielmassa tarkasteltiin positiivista pedagogiikkaa erään suuren kaupungin esiopetuksessa varhaiskasvatuksen opettajien näkökulmasta. Tutkimuskysymykset olivat: 1) millaisia positiivisen pedagogiikan työtapoja oli käytetty esiopetuksessa ja 2) mitä vaikutuksia positiivisella pedagogiikalla nähtiin ja lisäksi 3) selvittää, miten positiivinen pedagogiikka ymmärrettiin.
Tämä hermeneuttis- fenomenologinen tutkimus liittyy positiivisen psykologian kontekstiin, jossa viitekehyksen muodostaa valtakunnalliset säädökset esiopetuksesta ja ilmiönä on positiivinen pedagogiikka. Tutkimusaineisto koostuu seitsemän varhaiskasvatuksen opettajan teemahaastatteluista ja se analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä PERMA- teorian viitekehyksessä, jonka alkukirjaimet kuvastavat hyvinvoinnin osa-alueita.
Positiivisen pedagogiikan työtavat ilmenivät hyvinvoinnin osa-alueissa tasaisesti: P = tunnekasvatuksena ja sensitiivisenä lapsen kohtaamisena; E = yhteisöllisinä ja toimijuutta edistävinä toimintatapoina; R = vahvuuksia korostavana vuorovaikutteisuutena; M = merkityksellisyytenä vahvuuksien ja lapsen näkökulman kirjaamisena LEOPSiin sekä A = pedagogisena dokumentointina ja myönteisenä palautteena. Positiivinen pedagogiikka on kolmiportaisen tuen mukaista, lasta toimijuuteen ohjaavaa ja inklusiivista. Sen työtapaan liitettiin taidekasvatus, joka edisti kukoistamista, yhteisöllisyyttä. Positiivinen pedagogiikka vahvuusperustaisena ja lapsilähtöisenä tukee sitoutuneisuutta, kaverisuhteita, hyvinvointia ja vahvistaa lapsen ja hänen huoltajiensa asemaa pedagogisessa prosessissa. | fi |
dc.description.abstract | In this master's thesis in special pedagogy, positive pedagogy in pre-school education in a large city was examined from the perspective of early childhood education teachers. The research questions were: 1) what kind of working methods of positive pedagogy had been used in pre-school education and 2) what effects were seen with positive pedagogy and in addition 3) to find out how positive pedagogy was understood.
This hermeneutic-phenomenological study is related to the context of positive psychology, where the reference framework is formed by national regulations on pre-school education and the phenomenon is positive pedagogy. The research material consists of theme interviews of seven early childhood education teachers and it was analyzed using the content analysis method in the framework of the PERMA theory, whose initial letters reflect the aspects of well-being.
The working methods of positive pedagogy were uniformly manifested in the areas of well-being: P = as emotional education and sensitive encounter with the child; E = as communal and agency-promoting methods of operation; R = strengths as an accentual interaction; M = as relevance as recording strengths and the child's perspective in LEOPS, and A = as pedagogical documentation and positive feedback. Positive pedagogy is in accordance with the three-level support, guides the child to be active and is inclusive. Art education was added to its way of working, which promoted flourishing and community spirit. Positive pedagogy based on strengths and child-oriented supports commitment, friendships, well-being and strengthens the position of the child and his guardians in the pedagogical process. | en |
dc.format.extent | 109 | |
dc.language.iso | fi | |
dc.rights | In Copyright | |
dc.subject.other | kukoistaminen | |
dc.subject.other | vahvuudet ja inklusiivisuus | |
dc.title | Positiivinen pedagogiikka esiopetuksessa varhaiskasvatuksen opettajien arvioimana | |
dc.type | master thesis | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-202311147931 | |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Education and Psychology | en |
dc.contributor.laitos | Kasvatustieteiden laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Education | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.oppiaine | Erityispedagogiikka | fi |
dc.contributor.oppiaine | Special Education | en |
dc.type.coar | http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc | |
dc.rights.copyright | © The Author(s) | |
dc.rights.accesslevel | openAccess | |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 101 | |
dc.subject.yso | positiivinen pedagogiikka | |
dc.subject.yso | varhaiskasvatus | |
dc.subject.yso | esiopetus | |
dc.subject.yso | tunteet | |
dc.subject.yso | pedagogiikka | |
dc.subject.yso | tunnekasvatus | |
dc.subject.yso | hyvinvointi | |
dc.rights.url | https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/ | |