Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu -kyselyn tuloksia keväältä 2023

Abstract

Korkeakouluopiskelijat istuvat noin 11 tuntia päivittäin, ja iso osa tästä määrästä kertyy nimenomaan opiskelupäivän aikana. Lisäksi vain alle puolet opiskelijoista liikkuu liikkumissuosituksiin nähden tarpeeksi. Istumisen tauottamisella ja opiskelupäivien aktivoimisilla voidaan kuitenkin edistää opiskelijoiden terveyttä, hyvinvointia ja opiskelukykyä – ja tulevaa työkykyä. Nämä teemat ovat keskiössä valtakunnallisen opiskelijoiden liikunnan edistämisen Liikkuva opiskelu -ohjelmassa. Myös Keski-Suomen korkeakoulujen yhteisen Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu -hankkeen yhtenä tavoitteena on tehdä opiskelupäivistä Liikkuva opiskelu -ohjelman mukaisesti liikkuvampia ja yhteisöllisempiä. Hanketta rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö Liikunnallisen elämäntavan valtakunnallisista kehittämishankevaroista. Osana hanketta korkeakoulujen opiskelijoille sekä opetushenkilöstölle toteutettiin kysely näihin teemoihin liittyen. Opiskelijoiden kyselyyn vastasi yhteensä 307 opiskelijaa ja opetushenkilöstön kyselyyn 64 henkilöä. Sekä opiskelijoiden että opetushenkilöstön kyselyn tuloksista nousi esille, että istumisen tauottamisessa ja opetuksen aktivoimisessa on korkeakouluissa vielä parannettavaa. Kyselyn perusteella toiminnallisten opetusmenetelmien käyttö ja kannustus istumisen tauottamiseen on melko vähäistä, etenkin etäopetuksessa. Sekä opiskelijoiden että opetushenkilöstön kyselyn tulokset kuitenkin osoittavat, että opetuksen ja opiskelun aikaista aktiivisuutta pidetään tärkeänä ja toivottavana, mutta tämä ei välttämättä vielä näy korkeakoulujen opetuksessa. Opiskelijat toivovat opettajien ottavan vastuuta taukojen pitämisestä ja myös opetushenkilöstö pitää opettajan roolia tärkeänä taukojen pitämisessä. Huolestuttavaa on kuitenkin se, että opetushenkilöstöstä suurimman osan mukaan omassa korkeakoulussa ole sovittu yhteistä toimintaohjetta opetuksen aikaisen istumisen vähentämiseksi. Korkeakouluihin tulisikin luoda selkeät istumisen tauottamisen ja aktiivisemman opiskelun toimintaohjeet. Lisäksi opetushenkilöstöä tulisi kouluttaa systemaattisemmin näihin teemoihin liittyen. Myös korkeakoulujen tiloissa on kyselyn mukaan reilusti parantamisen varaa liikuskelun aktivoinnin kannalta. Niin opiskelijoiden kuin henkilöstön mukaan opiskelutiloista löytyy melko heikosti istumisen vähentämisen ja liikuskelun mahdollistavia välineitä, kuten seisomatyö pöytiä, jumppapalloja tai muita liikuntavälineitä. Liikkumisvälineisiin ja -tiloihin liittyy myös epätietoisuutta opiskelijoiden keskuudessa. Suurin osa opiskelijoista vastasi ”ei” tai ”ei osaa sanoa” kysymyksiin mahdollisuudesta käyttää korkeakoulun liikuntatiloja tai -välineitä, käydä suihkussa tai mahdollistavatko korkeakoulun sisätilat tai piha-alueet liikunnallista toimintaa. Olisikin tärkeää panostaa sekä istumista vähentäviin ja liikuskeluun kannustaviin välineisiin ja ympäristöihin että viestintään niiden käyttömahdollisuuksista. Kyselyn tulokset antavat tärkeää tietoa Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu -hankkeen toiminnan tueksi. Esiin nousseisiin puutteisiin tullaan tarjoamaan ratkaisuja esimerkiksi kouluttamalla opetushenkilöstöä ja muuttamalla korkeakoulujen tiloja aktiivisuutta tukevimmiksi.