Susien tekoja : toiseus, muodonmuutos ja ei-inhimillinen toimijuus kolmessa suomalaisessa nykyromaanissa
Siponkoski, M. (2023). Susien tekoja : toiseus, muodonmuutos ja ei-inhimillinen toimijuus kolmessa suomalaisessa nykyromaanissa. Sukupuolentutkimus, 36(2), 3-18. https://journal.fi/sukupuolentutkimus/article/view/136226
Published in
SukupuolentutkimusAuthors
Date
2023Copyright
© Kirjoittaja & Sukupuolentutkimuksen seura, 2023
Tässä artikkelissa käsittelen kolmea kotimaista nykyromaania, jotka uudelleenkirjoittavat Aino Kallaksen klassikkoromaanin Sudenmorsian (1928) tarinaa. Tuula Rotkon Susi ja surupukuinen nainen (1998), Päivi Alasalmen Metsäläiset (2000) ja Katja Ketun Rose on poissa (2018) toistavat kukin tavallaan Kallaksen myyttisiin mittoihin yltävää ihmissusinarratiivia, tuoden sen jälleen uuteen aikakauteen. Sukupuolieroa ja ei-inhimillisen luonnon merkityksiä samanaikaisesti alleviivaavina Rotkon, Alasalmen ja Ketun romaaneja voi luonnehtia ekofeministiseksi kirjallisuudeksi. Luen aineistojani ekofeministisessä ja posthumanistisessa kehyksessä toiseuden ja toiseuttamisen näkökulmista. Metodina käytän diffraktiivista luentaa, jolla pyrin erityisesti ihmiskeskeisen todellisuuskuvan häiriöiden kartoittamiseen. Tarkastelun keskiössä on kaikissa teoksissa esiintyvä ihmissusiaihelma, joka diffraktiivisen luennan kautta kehittyy teosrajat ylittäväksi ekofeministiseksi motiiviksi. In this paper I discuss three Finnish novels that rewrite a story from the classic Finnish novel Sudenmorsian (1928) by Aino Kallas. Tuula Rotko’s Susi ja surupukuinen nainen (1998), Päivi Alasalmi’s Metsäläiset (2000) and Katja Kettu’s Rose on poissa (2018) renew the mythical werewolf narrative, that Kallas created in her original story. By doing so, these novels bring the werewolf narrative into a new era. As Rotko’s, Alasalmi’s and Kettu’s novels simultaneously underline the questions about gender and the meaning of non-human nature, they can be characterized as ecofeminist literature. I analyze these texts within ecofeminist and posthumanist frame, from the viewpoints of Otherness and Othering. As a method, I use diffractive reading, with a focus on mapping disturbances in the human-centered picture of reality. At the heart of the analysis is the werewolf motif that appears in in all the novels considered in this paper. Through diffractive reading, the werewolf motif evolves into a broader, boundary-crossing ecofeminist motif.
...
Publisher
Sukupuolentutkimuksen seura : Sällskapet för genusforskning ryISSN Search the Publication Forum
2342-0634Keywords
Kallas, Aino Rotko, Tuula Alasalmi, Päivi Kettu, Katja Sudenmorsian Susi ja surupukuinen nainen Metsäläiset Rose on poissa diffraktiivinen luenta diffractive reading ecofeminism posthumanism rewriting were-wolf narrative toiseus ihmissudet metamorfoosi (taide) luontosuhde romaanit posthumanismi ekofeminismi susi naisen asema teemat (kerronta)
Original source
https://journal.fi/sukupuolentutkimus/article/view/136226Publication in research information system
https://converis.jyu.fi/converis/portal/detail/Publication/184969988
Metadata
Show full item recordCollections
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Hyönteisen kotelo kämmenellä : metamorfoosi inhimillisen ja ei-inhimillisen rajoilla Selja Ahavan romaanissa Nainen joka rakasti hyönteisiä
Bister, Sofia (2022)Tutkielma tarkastelee metamorfoosia inhimillisen ja ei-inhimillisen rajoilla Selja Ahavan romaanissa Nainen joka rakasti hyönteisiä (2020). Tutkimuskysymykset ovat (1) mitä merkityksiä metamorfoosi saa romaanissa, (2) miten ... -
"Ei ihme, että maailma paloi". : inhimillisen ja ei-inhimillisen suhde Hayao Miyazakin animaatioelokuvassa Tuulen laakson Nausicaä
Laitila, Sanni (2023)Käsittelen tutkielmassani inhimillisen ja ei-inhimillisen suhdetta japanilaisen Hayao Miyazakin animaatioelokuvassa Tuulen laakson Nausicaä (1984). Tavoitteenani on avata inhimillisen ja ei-inhimillisen suhteeseen kätkeytyviä ... -
Kalevalan naiset ja tiedon yöpuoli : Lönnrotin jalanjäljissä kohti Kalevalan naisten tarinoita
Piilola, Tiina (University of Jyväskylä, 2017)My dissertation deals with the most important female figures of the Finnish national epic New Kalevala (1849): Aino, Louhi, Lemminkäinen’s mother and Marjatta. The epic was compiled by Elias Lönnrot (1802–1884) from ... -
”Unikko kasvoi posken läpi” – Inhimillisten ja ei-inhimillisten toimijoiden kohtaamisten affektiivisuus Emma Puikkosen romaanissa Lupaus
Tammelin, Vilma (2022)Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaista luontosuhdetta Emma Puikkosen ilmastofiktioromaani Lupaus ilmentää inhimillisten ja ei-inhimillisten affektiivisten kohtaamisten kuvauksissaan. Luontosuhteen tunteelliset ... -
Uskottava hevoshahmo romaanissa
Komi, Katri (2021)Tutkielma käsittelee hevos- ja ihmishahmojen suhdetta ja vuorovaikutusta romaanissa sekä omassa käsikirjoituksessani. Se myös tarkastelee tietoon pohjautuvasti ja lukukokemuksena uskottavasti, kuinka hevoshahmot ...