Kalevalan naiset ja tiedon yöpuoli : Lönnrotin jalanjäljissä kohti Kalevalan naisten tarinoita
My dissertation deals with the most important female figures of the Finnish national epic
New Kalevala (1849): Aino, Louhi, Lemminkäinen’s mother and Marjatta. The epic was
compiled by Elias Lönnrot (1802–1884) from Karelian and Finnish oral folklore. My reading
leans on the intuitive night side of knowledge, which Lönnrot (1832) introduced as a counterpart to the day side of rational knowledge. To illustrate the logic of the night side of
knowledge, I analyse Lönnrot as both a collector of oral folklore and a compiler of a work
of epic poetry. I propose that Lönnrot’s choice of presenting the Kalevala as an epic – a total
work of art – provided the stories of its female characters with the kind of depth the individual poems would not permit.
I also approach the female characters of the Kalevala from the point of view of feminist literary criticism and gender studies, utilising the philosophies of wonder by Luce Irigaray, metamorphic posthuman by Rosi Braidotti, and narratable self by Adriana Cavarero. I
apply the methods of rewriting and the play with mimesis of Luce Irigaray, meaning that I
tackle those parts of the stories of Kalevala that contain something weird or inexplicable and
build a new, alternative story based on hints contained in the plot. I consider as weird and
inexplicable the metamorphoses of Louhi, her invention of the Sampo, the magical device
that brings its possessors great fortune, and the tale of Lemminkäinen’s mother diving into
the river of Tuoni to save her dead son. I propose that these death-defying female characters can be regarded as figures that both embody the diversity of their nature and submit to
change. Additionally, the story of Lemminkäinen’s mother, who has traditionally been
considered as an archetypal mother figure, reveals features that in the context of my work
make her appear as a posthuman character.
At the heart of my dissertation is, nevertheless, the story of Aino. I propose that the
tale of Aino ends with neither her drowning nor the part played by the anomalous Vellamo, but echoes of her distinctive world-view can be heard in poem 41 of the Kalevala.
Cavarero’s philosophy of narratable self is founded on the idea of the self as a story that is
borne in interaction with others. This is exemplified by the stories both of Marjatta, who
answers the call of the lingonberry and gives birth to a new king, and of the dynamic between Aino and Väinämöinen. After an encounter with Vellamo, the confused
Väinämöinen ends up in Pohjola, the land ruled over by Louhi, his archenemy. Louhi can
be interpreted as a witch who seeks to foster Väinämöinen’s self-understanding, which
relates her to the witch Baba Yaga in the folktale about the wise Vasalisa. Only when Marjatta’s son reminds him of his part in Aino’s drowning, Väinämöinen finally realises his
role in the tragedy and gives way to the new king. This ushers in a new era, which in my
interpretation better understands the importance of love to both Cavarero’s narratable self
and Irigaray’s feminine self.
...
Muu nimeke
Lönnrotin jalanjäljissä kohti Kalevalan naisten tarinoitaJulkaisija
University of JyväskyläISBN
978-951-39-7056-7ISSN Hae Julkaisufoorumista
1459-4331Asiasanat
Marjatta Lönnrot, Elias Louhi Lemminkäisen äiti Aino Kalevala wonder the posthuman the play with mimesis rewriting night side of knowledge narratable self intuition feministinen kirjallisuudentutkimus kansalliseepokset henkilökuvaus naiskuva sukupuoliroolit metamorfoosi (taide) tulkinta sukupuolentutkimus subjekti posthumanismi narratiivisuus naiseus itse feministinen filosofia
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Väitöskirjat [3560]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Sankareita ja tarinoita : kalevalaiset henkilöhahmot Johanna Sinisalon romaanissa Sankarit
Pitkäsalo, Eliisa (Jyväskylän yliopisto, 2009) -
Liikaa testosteronia? : vakavan viihteen sukupuoli ja tragikoomisen romaanihenkilöhahmon rakentaminen
Laakso, Moona (2018)Millainen on moderni tragikoominen henkilöhahmo ja mitä tekemistä sukupuolella on asian kanssa? Voiko nainen olla vakavasti otettava, tragikoominen sankaritar? Väitän, että kirjoittamalla tragikoomisen naishahmon naisen ... -
Kaksi maailmaa? : sukupuoli Mika Waltarin kirjailijakuvassa, teksteissä ja niiden vastaanotossa 1925-1939
Järvelä, Juha (University of Jyväskylä, 2013) -
”Siellä missä miehiä tehdään” – Mika Waltarin nuoruuden tuotanto ja sen vastaanotto sukupuolten rakentamisen paikkoina
Torninoja-Latola, Jaana (Historian ja etnologian laitoksen tutkijat ry, Jyväskylän yliopisto, 2013) -
Kaunokirjallisuus ja siitä käydyt keskustelut sukupuolihistorian lähteenä : lectio praecursoria 13.6.2013
Järvelä, Juha (Historian ja etnologian laitoksen tutkijat ry, Jyväskylän yliopisto, 2013)Juha Järvelän Suomen historian väitöskirja Kaksi maailmaa? Sukupuoli Mika Waltarin kirjailijakuvassa, teksteissä ja niiden vastaanotossa 1925–1939 tarkastettiin 13.6.2013 Jyväskylän yliopistossa. Vastaväittäjänä toimi ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.