Perhekeskusten työntekijöiden käsitykset yhteisvanhemmuudesta
Kekkonen, M., Malinen, K., Moilanen, J., & Rönkä, A. (2023). Perhekeskusten työntekijöiden käsitykset yhteisvanhemmuudesta. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti, 60(2), 155-168. https://doi.org/10.23990/sa.117870
Julkaistu sarjassa
Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehtiPäivämäärä
2023Oppiaine
Hyvinvoinnin tutkimuksen yhteisöSosiaalityöKasvatustiedeSchool of WellbeingSocial WorkEducationTekijänoikeudet
© 2023 Sosiaalilääketieteen yhdistys ry
Yhteisvanhemmuudella tarkoitetaan yhteisen lapsen hoidosta ja huolenpidosta vastaavien aikuisten välistä suhdetta. Yhteisvanhemmuus on vanhempien parisuhdetta ja kahdenvälistä lapsivanhempisuhdetta laajempi perheen alasysteemi, ja sen on osoitettu olevan yhteydessä lapsen hyvinvointiin ja kehitykseen. Tutkimustiedon tuottaminen yhteisvanhemmuudesta on laajentunut eroperheistä lasta odottaviin ja lapsen saaneisiin pikkulapsiperheisiin. Tässä tutkimuksessa selvitetään perhekeskusten työntekijöiden käsityksiä yhteisvanhemmuudesta. Työntekijöiltä (n = 21) viidessä fokusryhmähaastattelussa kerätty aineisto analysoitiin teema-analyysilla hyödyntäen ATLAS.ti-ohjelmaa. Haastatteluihin osallistui työntekijöitä äitiys- ja lastenneuvolan, perhetyön sekä kasvatus- ja perheneuvonnan, perhesosiaalityön ja perheoikeudellisista palveluista. Työntekijät tunnistivat viisi yhteisvanhemmuuden teemaa, jotka ovat perhekohtainen työn- ja vastuunjako, vanhempien yhteisymmärrys kasvatusperiaatteista, avoin keskusteluyhteys vanhempien välillä, vanhempien keskinäinen luottamus sekä molempien vanhempien osallisuus. Tutkimustulosten valossa käsite yhteisvanhemmuus soveltuu käytettäväksi monialaisissa perhekeskuksissa, ja käsitteen käyttöönotto voi selkiyttää perheiden kanssa käytäviä keskusteluja siitä, milloin aiheena on vanhempien keskinäinen yhteistyö, milloin lapsi-vanhempisuhteen kysymykset, milloin aikuisten keskinäisen parisuhteen asiat. Yhteisvanhemmuuden systemaattisella puheeksi ottamisella universaaleissa palveluissa voidaan osaltaan edistää perhevapaauudistuksen tavoitetta tasavertaisemmasta työn- ja vastuunjaosta perheissä ja lapsen oikeudesta saada hoivaa ja huolenpitoa molemmilta vanhemmilta.
...
Coparenting refers to the relationship between adults who share responsibility for the care of a child. Coparenting is a triadic family sub-system distinct from the dyadic parent-child and couple relationship sub-systems, and it is linked to the child’s well-being and positive development. Coparenting research has expanded its focus beyond divorced parents to include nondivorced parents and new parents in the transition to parenthood. This study investigated the conceptions of coparenting held by professionals’ working in various family center services. Data were collected from participants (n=21) in five focus groups interviews and analyzed using thematic analysis and ATLAS.ti. The participants were employed in maternity and child healthcare clinics, family work and counseling services, and in family social work and child welfare services. The analysis yielded five main themes pertaining to professionals’ conceptions about coparenting: family-specific division of responsibilities, parents’ shared understanding on upbringing, open dialogical interaction between parents, mutual trust, and the participation of both parents. Thus, the results indicate that the concept of coparenting is familiar to different professionals working in family centers. However, systematic use of the concept could help both professionals and families to recognize when they are dealing with issues related to a mutual parenting relationship as distinct from an individual parent-child relationship or adult romantic couple relationship. Foregrounding coparenting issues in universal family services could support parental reflection on how to share parental leave so that the child’s right to receive care from both parents is not impaired.
...
Julkaisija
Sosiaalilääketieteen yhdistys ryISSN Hae Julkaisufoorumista
0355-5097Asiasanat
Julkaisu tutkimustietojärjestelmässä
https://converis.jyu.fi/converis/portal/detail/Publication/183407763
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
Rahoittaja(t)
Suomen AkatemiaRahoitusohjelmat(t)
Akatemiahanke, SALisätietoja rahoituksesta
Tutkimusta on rahoittanut Suomen Akatemia (323493 ja 323492).Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Parisuhde pikkulapsiperheessä
Malinen, Kaisa (Jyväskylän yliopisto, 2011) -
Yhteistyövanhemmuus eron jälkeen : mitä, miksi ja miten?
Terävä, Johanna; Böök, Marja Leena (Ensi- ja turvakotien liitto, 2019)Eron jälkeinen yhteistyövanhemmuus on moniulotteinen ilmiö. Yhteistyövanhem- muutta toteuttaessaan aikuiset joutuvat pohtimaan uudella tapaa niin arvojaan, asen- teitaan kuin arkeaan. Eronneet vanhemmat tai muut lapselle ... -
Sananlaskut kasvatuspuheessa - perinnettä, kasvatusta, indoktrinaatiota?
Granbom-Herranen, Liisa (Jyväskylän yliopisto, 2008)Vanhemmilta ja isovanhemmilta omaksutut sananlaskut muistuvat mieleen aikuisenakin. Sananlaskuja tulkitaan ja käytetään sen mukaan, miten sananlasku on lapsuudessa ymmärretty. Kyse onkin useimmiten siitä, miten itse kukin ... -
Esikoisvanhempien ajatuksia toimivan vs. toimimattoman yhteisvanhemmuuden merkityksestä perheelle
Ahonen, Elina (2024)Tutkielmassa tarkasteltiin vanhempien ajatuksia yhteisvanhemmuuden toimivuudesta vs. toimimattomuudesta. Tutkielman avulla haluttiin lisätä ymmärrystä, miten esikoislapsen vanhemmat ajattelivat yhteisvanhemmuuden merkityksestä ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.