The need for workforce with an engineering education will grow significantly in the coming years. The first language of an increasing number of applicants is something else than Finnish, and weaknesses in Finnish language skills have been identified as a barrier to employment and career progression. The aim of this study is to investigate in the context of UAS the beliefs of students of Finnish as a second language (F2) as well as the beliefs of their teachers of Finnish about professional language learning, and the need for the Finnish language in engineering. These beliefs are reflected in studying and teaching, and thus in the kind of skills future engineers will acquire for working life.
The research belongs to the field of applied linguistics, second language research, and the topic is approached from the perspective of contextual research on beliefs. The research strategy is qualitative. The data consist of a pilot survey of F2 teachers (n=5), essays of F2 students (n=24) and in
terviews with teachers of Finnish language and communication (n=8). The research method is qualitative content analysis and the reasoning is abductive. A sociocognitive and ecological approach has been used in the analysis of the data.
The results of the study showed that the students felt that their language skills developed best informally, for example, through interaction with Finnish-speaking colleagues. The students considered Finnish language skills to be necessary for engineers both for employment corresponding to their education and for success in the workplace, although the characteristics of the language skills required vary according to the situation, task and workplace. Teachers favoured learner-centred teaching methods and stressed the importance of motivation. F2 learners were not considered to stand out from other students, due to the large size of the teaching groups and the desire to avoid othering. Teachers expressed a wish for more F2 teaching. They also considered Finnish important in engineering work, but felt that their opportunities to teach professional language were very limited. Both students and teachers perceived learning as social and collaborative, while the concept of language was often seen as cognitive and individual.
The results suggest that there is a need for closer cooperation between teachers of different subjects, as well as between educational institutions and the working life, in order to increase language awareness for all concerned. Among other things, the benefits of students’ multilingualism in both education and working life should be emphasized. The linguistic needs of F2 learners must be given greater attention in all studies, and sufficient separate F2 teaching must also be provided.
Keywords: engineering education, university of applied sciences, Finnish as a second language, beliefs, professional language, specialised language
...
Insinöörikoulutuksen saaneen työvoiman tarve kasvaa huomattavasti lähivuosina. Yhä useamman alalle hakeutuvan ensikieli on muu kuin suomi, ja puutteiden suomen osaamisessa on todettu vaikeuttavan työllistymistä ja uralla etenemistä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia käsityksiä ammattikorkeakoulujen suomi toisena kielenä (S2) -opiskelijoilla ja heidän suomenopettajillaan on erityisalan kielen oppimisesta sekä suomen tarpeesta insinöörin työssä. Käsitykset heijastuvat opiskeluun ja opetukseen sekä sitä kautta siihen, millaisia valmiuksia tulevat insinöörit saavat työelämää varten.
Tutkimus sijoittuu soveltavan kielentutkimuksen alaan, toisen kielen tutkimuk-seen, ja aihetta lähestytään kontekstuaalisen käsitystutkimuksen näkökulmasta. Tutkimusstrategia on laadullinen. Aineisto koostuu S2-opettajien pilottikyselystä (n=5), S2-opiskelijoiden kirjoitelmista (n=24) sekä suomen kielen ja viestinnän opettajien haastatteluista (n=8). Tutkimusmenetelmänä on kvalitatiivinen s
isällönanalyysi, ja päättely etenee abduktiivisesti. Aineiston analysoinnissa on hyödynnetty sosiokognitiivista ja ekologista lähestymistapaa.
Tutkimuksen tulosten mukaan opiskelijat kokivat kielitaitonsa kehittyneen parhaiten informaalisti, esimerkiksi vuorovaikutuksessa suomenkielisten työtovereiden kanssa. Suomen osaamista opiskelijat pitivät insinöörille tarpeellisena niin koulutusta vastaavan työllistymisen kuin työssä menestymisenkin kannalta. Vaadittavan kielitaidon piirteiden arvioitiin kuitenkin vaihtelevan tilanne-, tehtävä- ja työpaikkakohtaisesti. Opettajien haastatteluista ilmeni, että he suosivat oppijakeskeisiä opetusmenetelmiä ja painottivat motivoinnin merkitystä. S2-opiskelijoiden ei katsottu erottuvan muista opiskelijoista, syynä opetusryhmien suuri koko sekä pyrkimys välttää toiseuttamista. S2-opetusta toivottiin lisää. Myös opettajat pitivät suomea tärkeänä insinöörin työssä, mutta kokivat hyvin rajallisiksi mahdollisuutensa opettaa erityisalan kieltä. Sekä opiskelijat että opettajat mielsivät oppimisen sosiaalisena ja yhteistoiminnallisena, kun taas käsitys kielestä näyttäytyi usein kognitiivisena ja yksilöllisenä.
Tuloksista on pääteltävissä, että yhteistyötä eri aineiden opettajien samoin kuin oppilaitosten ja työelämän välillä tulee tiivistää, jotta kaikkien asianosaisten kielitietoisuus kasvaisi. Muun muassa opiskelijoiden monikielisyyden hyötyjä sekä koulutuksessa että työelämässä on aiheellista korostaa. S2-opiskelijoiden kielellisiin tarpeisiin on kaikissa opinnoissa kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota, ja myös erillistä S2-opetusta tulee järjestää riittävästi.
Asiasanat: insinöörikoulutus, ammattikorkeakoulu, suomi toisena kielenä, käsitykset, ammatillinen kieli, erityisalan kieli
...
