Kielenoppimisen paikkoja ravintola-alalla : työpaikkaohjaajien kokemuksia maahanmuuttotaustaisten opiskelijoiden ohjaamisesta

Abstract

Tutkielmassani keskityn ammatilliseen koulutukseen ravintola- ja catering-alalla maahanmuuttotaustaisten opiskelijoiden perustutkinto-opinnoissa. Koulutusuudistuksen, reformin, jälkeen oppiminen siirtyi yhä enemmän työpaikoille ja näin suomen kielen oppiminen työpaikoilla on lisääntynyt. Avainosallistujina tutkielmassani ovat suomea toisena kielenä puhuvien kokkiopiskelijoiden työpaikkaohjaajat. Kielentutkimuksen kentällä tutkimus sijoittuu suomi toisena kielenä -alaan (S2) ja kielipedagogiikkaan. Tutkielma on osa Jyväskylän yliopiston Työelämässä tarvittavien toisen kielen resurssien rakentuminen -tutkimushanketta (Building Blocks, Suomen Akatemia 2019–2023).

Tutkimuskysymykseni ovat: 1. Miten kieli ja kielenoppiminen tulevat esiin ohjaustapaamisissa? ja 2. Millaisia kielenoppimiseen liittyviä huomioita työpaikkaohjaajat tekevät? Huomio kohdistuu kielitietoiseen ohjaukseen ja oman toimialan kielen erityispiirteiden hahmottamiseen. Tutkimus on laadullinen tutkimus, joka on toteutettu etnografisella otteella. Aineisto on kerätty kahdesta eri ravintolasta ohjaustapaamisia havainnoimalla ja työpaikkaohjaajia haastattelemalla, näistä tehtiin äänitallenteet ja kirjalliset kenttämuistiinpanot. Aineisto on analysoitu aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin teemoittelua hyödyntäen.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että ravintola-alan työpaikkaohjaajat tarjoavat tukea suomen kielen oppimiseen ohjaamalla opiskelijoita rohkaisevalla, suomea oppii puhumalla -asenteella. Kaikenlaisella kielitaidolla voi osallistua useisiin alan perustehtäviin. Monissa puheenvuoroissa ilmenivät funktionaalisuus ja multimodaalisuus. Mallioppiminen ja tilanteinen kielenoppiminen ovat ravintolatyön käytännönläheisyyden vuoksi helposti läsnä. Myös suomea toisena kielenä puhuvat maahanmuuttotaustaiset työpaikkaohjaajat voivat tarjota tukea suomen oppimiseen. Suomea pidetään työkielenä, mutta muita kieliä käytetään esimerkiksi asiakaspalvelussa. Työn lomassa voidaan opetella toisten puhumia kieliä. Suomen kielen säilymisestä yhteisenä kielenä ilmaistiin kuitenkin huoli. Ymmärtämisen varmistamisen tärkeys korostui esimerkiksi työ- ja asiakasturvallisuudessa.

Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää ammatillisen koulutuksen ja työelämän välisen yhteistyön kehittämisessä. Jatkotutkimus voisi kohdistua suomea toisena kielenä puhuviin työpaikkaohjaajiin, jotka ohjaavat suomea toisena kielenä puhuvia opiskelijoita.