Liikunta-aktiivisuuden ja tietoisuustaitojen välinen yhteys lukiolaisilla

Abstract

Tämän pro gradu- tutkielman tarkoituksena oli selvittää liikunta-aktiivisuuden ja tietoisuustaitojen välistä yhteyttä lukiolaisilla. Tutkielmassa tarkasteltiin erityisesti sitä, eroavatko nuorten tietoisuustaidot liikunnan määrän ja intensiteetin sekä seurassa harrastamisen ja omaehtoisen liikunnan harrastamisen suhteen. Lisäksi tavoitteena oli tutkia sukupuolten välisiä eroavaisuuksia sekä liikunta-aktiivisudessa, tietoisuustaidoissa että niiden välisessä yhteydessä. Tietoisuus-taidot ovat tärkeitä nuorille, koska taitojen harjoittelun on havaittu vähentävän stressiä ja masennusoireita sekä tukevan tunteiden säätelyä ja itsesäätelykyvyn kehittymistä. Tutkimusten perusteella on myös todettu, että paremmat tietoisuustaidot omaavat ihmiset sitoutuvat yleisemmin terveellisiin käyttäytymismalleihin.

Tutkimus toteutettiin määrällisenä kyselytutkimuksena. Tutkimukseen osallistui 196 17–19-vuotiasta opiskelijaa kolmesta eri Suomen lukiosta. Tutkimuksen aineisto kerättiin tietoisuus-taitoja ja liikunta-aktiivisuutta mittaavalla sähköisellä kyselylomakkeella marraskuun 2022 sekä helmikuun 2023 välisenä aikana. Aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla (IBM SPSS Statistics 24). Tutkimusaineiston kuvailuun käytettiin prosenttiosuuksia (%), keskiarvoja (ka) sekä keskihajontaa (kh). Analyysimenetelminä käytettiin Pearsonin korrelaatiokerrointa (r), ristiintaulukointia sekä kahden riippumattoman otoksen t-testiä.

Tutkimustulokset osoittivat, että 13,8 prosenttia lukiolaisista liikkui suositusten mukaisesti vähintään tunnin verran päivittäin. Miesten päivittäinen liikunta-aktiivisuus ja rasittavan liikunnan määrä oli merkitsevästi suurempaa kuin naisten (p<0,001). Naisten tietoisuustaitojen summapistemäärien keskiarvo (ka 121,4) oli hieman alhaisempi miehiin verrattuna (ka=125,8), mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Naiset saivat kuitenkin merkitsevästi miehiä paremmat keskiarvopisteet tietoisuustaitojen havainnointia mittaavassa osiossa (p<0,001). Liikunta-aktiivisuuden osa-alueista voimakkain yhteys tietoisuustaitoihin havaittiin olevan oma-ehtoisella liikunnalla (r=,303). Tietoisuustaitojen osa-alueista erityisesti tietoisesti toimiminen oli yhteydessä päivittäiseen liikunta-aktiivisuuteen (r=,329), rasittavan liikunnan määrään (r=,307) ja omaehtoiseen liikuntaan (r= ,340). Miehillä tietoisuustaitojen osa-alueista kuvailu oli voimakkaimmin yhteydessä omaehtoiseen liikuntaan (r=,514). Naisilla voimakkain yhteys havaittiin tietoisesti toimimisen ja omaehtoisen liikunnan (r=,393) välillä.

Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että lukiolaisten liikunta-aktiivisuuden ja tietoisuustaitojen välillä oli positiivinen yhteys. Vaikka tässä tutkimuksessa ei saatu tietoa siitä, edistääkö liikunta-aktiivisuus tietoisuustaitoja vai tietoisuustaidot liikunta-aktiivisuutta, on todennäköistä, että liikunta-aktiivisuus ja tietoisuustaidot tukevat toinen toisiaan. Onkin suositeltavaa, että lukio-opinnoissa kiinnitettäisiin huomiota tietoisuustaitojen harjoittelun mahdollisuuksiin osana nuorten hyvinvointia ja terveellisen elämäntavan edistämistä.

The aim of this thesis was to find out the connection between physical activity and mindfulness. The study examined whether the connection differs based on daily physical activity, vigorous exercise, sports club and self-motivated exercise. In addition, the aim was to examine differences between genders in both physical activity, mindfulness and the connection be-tween them. Mindfulness skills are essential for youngsters because studies suggest that mindfulness practices can help people reduce stress, anxiety and the symptoms of depression and improve emotion regulation. Based on research, it has also been found that people with better mindfulness skills are more likely to adopt healthy behaviour patterns.

The study was conducted as quantitative study. A total of 196 upper secondary school students age between 17-19 from four Finnish upper secondary schools participated in the study. The data was collected with an electronic questionnaire between December 2022 and February 2023. The data was analysed with IBM SPSS Statistics 24. Percentages (%), means (M) and standard deviations (SD) were used to describe the data. The method of analysis was Pearson`s correlation coefficient (r), cross-tabulation and t-test of two independent samples.

According to the results, 13.8 percent of students reached the level of national recommend physical activity by exercising at least one hour per day. Daily physical activity and amount of vigorous exercise were significantly greater in men than women (p<0.001). Women`s mean score of mindfulness (M=121.4) were lower in comparison with men (M=125.8). Women achieved significantly higher mean scores than men in observe (p=<0.001). Among the physical activity, the strongest connection with mindfulness was found to be self-motivated exercise (r=.303). Act with awareness predicted daily physical activity (r=.329), vigorous exercise (r=.307) and self-motivated exercise (r=.340). A significant association between describe and self-motivated exercise was observed in men (r=.541). In women, the strongest connection was shown between act with awareness and self-motivated exercise (r=.393).

The study concludes that there is a positive connection between physical activity and mindfulness. Although the direction of the connection is not certain, the results suggest that mindfulness might offer a way to support and promote active and healthy lifestyles in upper secondary school students.