Liikunta-aktiivisuuden ja tietoisuustaitojen välinen yhteys lukiolaisilla

Tämän pro gradu- tutkielman tarkoituksena oli selvittää liikunta-aktiivisuuden ja tietoisuustaitojen välistä yhteyttä lukiolaisilla. Tutkielmassa tarkasteltiin erityisesti sitä, eroavatko nuorten tietoisuustaidot liikunnan määrän ja intensiteetin sekä seurassa harrastamisen ja omaehtoisen liikunnan harrastamisen suhteen. Lisäksi tavoitteena oli tutkia sukupuolten välisiä eroavaisuuksia sekä liikunta-aktiivisudessa, tietoisuustaidoissa että niiden välisessä yhteydessä. Tietoisuus-taidot ovat tärkeitä nuorille, koska taitojen harjoittelun on havaittu vähentävän stressiä ja masennusoireita sekä tukevan tunteiden säätelyä ja itsesäätelykyvyn kehittymistä. Tutkimusten perusteella on myös todettu, että paremmat tietoisuustaidot omaavat ihmiset sitoutuvat yleisemmin terveellisiin käyttäytymismalleihin. Tutkimus toteutettiin määrällisenä kyselytutkimuksena. Tutkimukseen osallistui 196 17–19-vuotiasta opiskelijaa kolmesta eri Suomen lukiosta. Tutkimuksen aineisto kerättiin tietoisuus-taitoja ja liikunta-aktiivisuutta mittaavalla sähköisellä kyselylomakkeella marraskuun 2022 sekä helmikuun 2023 välisenä aikana. Aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla (IBM SPSS Statistics 24). Tutkimusaineiston kuvailuun käytettiin prosenttiosuuksia (%), keskiarvoja (ka) sekä keskihajontaa (kh). Analyysimenetelminä käytettiin Pearsonin korrelaatiokerrointa (r), ristiintaulukointia sekä kahden riippumattoman otoksen t-testiä. Tutkimustulokset osoittivat, että 13,8 prosenttia lukiolaisista liikkui suositusten mukaisesti vähintään tunnin verran päivittäin. Miesten päivittäinen liikunta-aktiivisuus ja rasittavan liikunnan määrä oli merkitsevästi suurempaa kuin naisten (p<0,001). Naisten tietoisuustaitojen summapistemäärien keskiarvo (ka 121,4) oli hieman alhaisempi miehiin verrattuna (ka=125,8), mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Naiset saivat kuitenkin merkitsevästi miehiä paremmat keskiarvopisteet tietoisuustaitojen havainnointia mittaavassa osiossa (p<0,001). Liikunta-aktiivisuuden osa-alueista voimakkain yhteys tietoisuustaitoihin havaittiin olevan oma-ehtoisella liikunnalla (r=,303). Tietoisuustaitojen osa-alueista erityisesti tietoisesti toimiminen oli yhteydessä päivittäiseen liikunta-aktiivisuuteen (r=,329), rasittavan liikunnan määrään (r=,307) ja omaehtoiseen liikuntaan (r= ,340). Miehillä tietoisuustaitojen osa-alueista kuvailu oli voimakkaimmin yhteydessä omaehtoiseen liikuntaan (r=,514). Naisilla voimakkain yhteys havaittiin tietoisesti toimimisen ja omaehtoisen liikunnan (r=,393) välillä. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että lukiolaisten liikunta-aktiivisuuden ja tietoisuustaitojen välillä oli positiivinen yhteys. Vaikka tässä tutkimuksessa ei saatu tietoa siitä, edistääkö liikunta-aktiivisuus tietoisuustaitoja vai tietoisuustaidot liikunta-aktiivisuutta, on todennäköistä, että liikunta-aktiivisuus ja tietoisuustaidot tukevat toinen toisiaan. Onkin suositeltavaa, että lukio-opinnoissa kiinnitettäisiin huomiota tietoisuustaitojen harjoittelun mahdollisuuksiin osana nuorten hyvinvointia ja terveellisen elämäntavan edistämistä.