Liikunta-aktiivisuuden yhteys terveyspalvelujen käyttöön masentuneilla
Abstract
TIIVISTELMÄ
Ilkka Raatikainen (2016). Liikunta-aktiivisuuden yhteys terveyspalvelujen käyttöön masentuneilla. Terveystieteenlaitos, Jyväskylän yliopisto, fysioterapian pro gradu -tutkielma, 49 sivua, 7 liitettä.
Tämän pro gradu -tutkimuksen tavoitteena oli selvittää osana FDMSA -seurantatutkimusta 5-vuotisessa pitkittäisasetelmassa liikunta-aktiivisuuden yhteyttä terveyspalvelujen käyttöön masentuneilla sekä tutkia masennukseen yhteydessä olevia tekijöitä liikunta-aktiivisuuden mukaan.
Tutkimukseen osallistui 447 iältään 45–65 -vuotiasta masennuspotilasta Keski-Suomen keskussairaalan sairaanhoitopiirin alueelta, joiden Beckin depressioasteikon pistemäärä oli 10 tai yli ja joiden masennusdiagnoosi oli varmennettu käyttäen M.I.N.I. (Mini-International Neuropsychiatric Interview) -haastattelua. Masennuksen vaikeusastetta arviointiin Montgomery-Åsbergin (MADRS) depressioasteikolla. Tutkittavien vapaa-ajan liikunta-aktiivisuutta arviointiin itseraportoidulla kyselylomakkeella ja terveyspalvelujen käyttö laskettiin tutkittavien potilasasiakirjoista viiden vuoden seuranta-ajalta. Tuloksien analysoinnissa käytettiin lineaarista regressioanalyysiä.
Masennuspotilaista 25 % raportoi oman vapaa-ajan liikunta-aktiivisuutensa alhaiseksi, 41 % kohtalaiseksi ja 34 % korkeaksi. Korkeampi vapaa-ajan liikunta-aktiivisuus oli lineaarisesti yhteydessä alhaisempaan masennuksen vaikeusasteeseen (MADRS) (p=0.002) sekä alhaisempiin masennusoirepisteisiin (BDI) (p<0.001), alhaisempaan kehon painoindeksiin (BMI) (p=0.005) sekä alhaisimpiin triglyseridi-arvoihin (p=0.025) sekä korkeampiin HDL-kolesteroli arvoihin (p=0.002). Lisäksi korkeampi vapaa-ajan liikunta-aktiivisuus oli lineaarisesti yhteydessä alhaisempaan vyötärön ympärysmittaan naisilla (p=0.002) mutta ei miehillä (p=0.22). Liikunta-aktiivisuudella ei ollut yhteyttä terveyspalvelujen käyttöön masentuneilla, kun tulokset oli vakioitu iän, sukupuolen, koulutusvuosien, siviilisäädyn, liitännäissairauksien sekä perheen tulotason mukaan. Masennuspotilaat käyttivät eniten lääkäripalveluita, puhelimen välityksellä tapahtuvia yhteydenottoja sekä masennushoitajan palveluita ja vähiten psykologin ja päihdehoitajan palveluita.
Vaikka vapaa-ajan liikunta-aktiivisuudella ei ollut yhteyttä masentuneiden terveyspalvelujen käyttöön viiden vuoden seurannassa, oli korkeampi vapaa-ajan liikunta-aktiivisuus yhteydessä terveyden kannalta myönteisiin tekijöihin, ennen kaikkea alhaisempiin masennusoireisiin sekä lievempään masennuksen vaikeusasteeseen. Terveyspalvelujen käytössä suurin kuormitus kohdistui lääkäripalveluihin. Tutkimuksen tulokset korostavatkin liikunnan merkitystä masennuksen ehkäisyssä ja hoidossa. Pitkäaikaisia väestöpohjaisia tutkimuksia terveyspalvelujen käytöstä kaivataan lisää terveyspalvelujen resursoinnin kohdentamiseksi tehokkaammin ja järkevämmin.
Avainsanat: masennus, vapaa-ajan liikunta-aktiivisuus, terveyspalvelut, terveyspalvelujen käyttö
Main Author
Format
Theses
Master thesis
Published
2016
Subjects
The permanent address of the publication
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201612165136Use this for linking
Language
Finnish
The record contains restricted files. You can request a copy of this thesis here.
The material is available for reading at the archive workstation of the University of Jyväskylä Library.
The material is available for reading at the archive workstation of the University of Jyväskylä Library.
This material has a restricted access due to copyright reasons. It can be read at the workstation at Jyväskylä University Library reserved for the use of archival materials: https://kirjasto.jyu.fi/en/workspaces/facilities.