Jääkiekkovalmentajien vuorovaikutusosaaminen U16-U20 ikävaiheissa ja sen yhteys joukkueen koheesioon

Abstract

Valmentajien vuorovaikutustaitojen merkitystä on alettu korostamaan yhä enemmän valmentamisessa, sillä valmentajalla on todettu olevan vaikutusta urheilijoiden hyvinvointiin ja joukkueen ilmapiiriin. Koska aihetta on alettu tutkimaan vasta viimeisten vuosien aikana enemmissä määrin, niin aiheesta on saatavilla niukasti tutkimustietoa etenkin jääkiekkovalmentamiseen liittyen. Tämän tutkielman tarkoituksena oli perehtyä jääkiekkovalmentajien vuorovaikutusosaamiseen U16-U20 ikäluokissa ja siihen, miten ne olivat yhteydessä joukkueen koheesioon. Erityisesti valmentajien vuorovaikutusosaamisesta tarkasteltiin valmentajien palautteenantoa ja sen yhteyttä koheesioon.

Tutkimusaineisto kerättiin 2023 tammi- ja helmikuussa. Tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena, johon tietoa kerättiin sähköisen Webropol-ohjelmiston avulla. Tutkimukseen osallistui 13 joukkuetta, joista kyselyyn vastasivat vastuuvalmentajat (N=13) ja pelaajat (N=219). Kerätystä aineistosta muodostettiin summamuuttujia ja aineistoa analysoitiin korrelaatioiden ja Kruskal-Wallis -testin avulla. Työn kannalta keskeisiä käsitteitä ovat vuorovaikutustaidot, palautteenanto, koheesio ja taustateorioina hyödynnettiin TARGET ja Gordonin mallia.

Valmentajien antama positiivinen palaute yksilölle sekä joukkueelle oli useammassa joukkueessa yhteydessä positiivisesti joukkueen koheesioon. Erityisesti valmentajan antama positiivinen palaute yksilölle ennusti parempaa joukkueen koheesiota. Vastaavasti negatiivinen palaute yksilölle ja joukkueelle ennustivat heikompaa joukkueen koheesiota. Lisäksi valmentajien avoin kommunikointi, pelaajien hyväksyminen ja arvostaminen olivat yhteydessä joukkueen koheesioon merkittävimmin. Ikäluokkien välillä oli pelaajien kokemusten mukaan eroja joukkueiden koheesiossa. U16 ikäluokassa oli heikompi joukkueiden koheesio kuin U18 ja U20 ikäluokissa. Ikäluokkien välillä oli myös eroja valmentajien palautteenannossa U16 ikäluokassa positiivista palautetta annettiin enemmän kuin U18 ja U20 ikäluokissa.

Työn tuloksia voidaan hyödyntää valmentajien ammattitaidon kehittämisen tukena. Esimerkiksi valmennuskoulutuksiin voi soveltaa saatuja tietoja sekä seurat voivat omassa toiminnassaan hyödyntää saatuja tuloksia. Jatkoa varten voitaisiin tutkia valmentajien vuorovaikutusosaamisen vaikutusta pelaajien hyvinvointiin sekä suoriutumiseen kentällä.

The importance of coaches’ communication skills in coaching has been increasingly emphasized due to their impact on athletes’ well-being and team dynamics. However, there is a limited amount of research available on this topic, especially concerning ice hockey coaching, as it has only begun to receive increased attention in recent years. The purpose of this study was to examine the interaction skills of ice hockey coaches’ and how they are related to team cohesion in age groups U16-U20. Specifically, the coaches’ feedback skills and their connection to cohesion were examined.

A quantitative study was conducted by using Webropol software to collect data between January and February 2023. Thirteen teams participated in the study, which included head coach-es (N=13) and players (N=219) who responded to the survey. The researchers utilized sum variables and employed correlations and Kruskal-Wallis test for data analysis. The key con-cepts explored in this study included cohesion, communication skills and feedback, and the Gordon model and TARGET model were used as background theories.

The findings indicated that positive feedback from coaches to players as individuals and to the whole team was positively associated with team cohesion in multiple teams. Especially, positive feedback given to individuals by coaches predicted good team cohesion. Conversely, negative feedback given to team and individuals predicted weaker team cohesion. Open communication from coaches and their appreciation and acceptance of players were most strongly related to team cohesion. According to players’ experience, results showed differences in team cohesion and coaches’ feedback between age groups. Teams in the U16 age group had weaker team cohesion than the teams in the U18 and U20 age groups. In addition, U16 age group coaches gave more positive feedback than coaches in the U18 and U20 teams.

Overall, this study showed the importance of coaches positive and open communication in coaching promoting team cohesion in ice hockey. The results can be used to support the development of coaches’ professional skills. For example, the information obtained could be applied to coaches’ education and ice hockey teams could use the results to improve coaching. Further research could explore the impact of coaches’ communication skills on players wellbeing and performance on the ice.