15-vuotiaiden sosiaalisen median käytön ja digitaalisen pelaamisen yhteydet masennusoireisiin 18–21-vuotiaana sukupuolittain

Abstract

Masennusoireet ovat yleistyneet suomalaisilla nuorilla ja voivat vaikuttaa laajasti nuorten toimintakykyyn sekä elämänlaatuun. Suuri osa nuorista käyttää digitaalista mediaa, mutta sen yhteydet hyvinvointiin ovat kuitenkin epäselviä. Esimerkiksi sosiaalisen median käytön ja digitaalisen pelaamisen on aiemmissa tutkimuksissa havaittu olevan yhteydessä sekä suurempiin että vähäisempiin masennusoireisiin. Tässä tutkimuksessa tutkittiin 15-vuotiaiden nuorten median käytön yhteyttä masennusoireisiin 18–21-vuotiaana sekä eroja tässä yhteydessä tyttöjen ja poikien välillä. Tutkimus on toteutettu osana Jyväskylän yliopiston Alkuportaat -seurantatutkimusta ja tämän jatkotutkimusta Koulupolku: Alkuportailta jatko-opintoihin -tutkimushanketta. Aineistoa on kerätty vuosina 2006–2016 sekä 2017–2021. Tässä tutkimuksessa käytettiin 9. luokalla kerättyä kyselyaineistoa sekä Kelan rekisteritietoja kelakorvatuista masennuslääkeostoista, jotka on kerätty nuorten ollessa 18–21-vuotiaita. Tämän pro gradu -tutkielman lopullinen tutkimusaineisto koostui 708 tutkittavasta, joilta oli saatu 9. luokan kyselyvastaukset sekä Kelan rekisteritiedot. Tieto nuorten median käytöstä saatiin mediamittarin sosiaalisen median käytön ja digitaalisen pelaamisen osioiden vastauksista. Aineisto analysointiin riippumattomien otosten t-testillä, korrelaatioiden tarkastelulla ja logistisella regressioanalyysilla. Tuloksemme osoittivat, että tytöt käyttivät poikia enemmän sosiaalista mediaa 15-vuotiaana, kun taas pojat pelasivat digitaalisia pelejä tyttöjä enemmän. Tutkittavista 15,4 prosentilla tunnistettiin masennusoireita. 15-vuotiaana enemmän pelanneilla nuorilla oli enemmän masennusoireita 18–21-vuotiaana, kun sukupuolen vaikutus kontrolloitiin. Sosiaalisen median kokonaiskäyttömäärä ei ollut yhteydessä masennusoireisiin. Sukupuolten välillä ei ollut eroa digitaalisen pelaamisen kokonaiskäyttömäärän yhteydessä masennusoireisiin. Digitaalisen median alustojen tarkempi analysointi kuitenkin osoitti, että tietokone- ja konsolipelien pelaaminen, pelisivustoilla pelaaminen sekä toisten kanssa pelaaminen ja hahmojen luonti oli tytöillä yhteydessä korkeampaan masennusoirehdintaan mutta pojilla vastaava yhteys havaittiin vain oppimispelien pelaamisen kohdalla. Lisäksi tytöillä Instagramin käyttö oli yhteydessä vähäisempiin masennusoireisiin. Tämän tutkimuksen tuloksista voidaan siis päätellä, että nuorten digitaalisen pelaamisen kokonaismäärä voi ennustaa masennusoirehdintaa. Digitaalisen median alustat ovat eri tavoin yhteydessä masennusoireisiin tytöillä ja pojilla, mutta digitaalisen pelaamisen kokonaismäärän yhteys masennusoireisiin ei näytä kuitenkaan olevan sukupuolten välillä erilainen. Digitaalisen median käytön ja masennuksen yhteyksien tutkimuksessa olisi tärkeä keskittyä jatkossa tarkastelemaan käytön määrän lisäksi tarkemmin sukupuolen vaikutuksia sekä esimerkiksi digitaalisen median käytön sisältöä ja käytön taustalla vaikuttavia motiiveja.