Yläkouluikäisten koululiikuntamotivaatio

Abstract

Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli selvittää, mitkä eri tekijät ovat yhteydessä koululiikuntamotivaatioon positiivisesti ja mitkä negatiivisesti yläkouluikäisillä nuorilla. Koululiikuntamotivaatiota tarkasteltiin koululiikunnan kiinnostavuuden ja mieluisuuden, koululiikunnassa viihtymisen sekä fyysisen aktiivisuuden näkökulmasta.

Koululiikuntamotivaatiolla tarkoitetaan liikuntamotivaatiota koulun liikuntatunneilla. Liikuntamotivaatio puolestaan viittaa tekijöihin, jotka vaikuttavat ihmisen liikuntakäyttäytymiseen. Viime vuosikymmeninä nuorten elämäntyyli on muuttunut yhä istuvammaksi ja aikaa viihdemedian äärellä kuluu enemmän kuin aiemmin. Lisäksi on havaittu, että yläkouluiässä nuorten liikuntamäärät alkavat laskea, mitä vanhemmaksi nuoret kasvavat. Nämä nuorten fyysisestä aktiivisuudesta tehdyt havainnot korostavat koululiikunnan tärkeyttä ja ajankohtaisuutta, sillä koululiikunnan tehtävänä on edistää nuorten hyvinvointia ja kasvattaa heitä liikkumaan. Koululiikunnan on todettu olevan monen oppilaan suosikkikouluaine ja siten olisi tärkeää saada lisää ymmärrystä oppilaiden koululiikuntamotivaatiosta, jotta yhä useampi oppilas innostuisi koululiikunnasta ja liikunnasta.

Koululiikuntamotivaatioon positiivisesti yhteydessä olevia tekijöitä olivat mieluisa liikuntatunnin sisältö, myönteinen asenne koululiikuntaa kohtaan, koettu pätevyys, koettu, yhteenkuuluvuus, koettu autonomia, tehtäväsuuntautunut motivaatioilmasto sekä tunnin hyväksi koettu ilmapiiri. Koululiikuntamotivaatioon negatiivisesti yhteydessä olevia tekijöitä olivat epämieluisa liikuntatunnin sisältö, minäsuuntautunut motivaatioilmasto sekä liikuntatunnin aikana koetut kielteiset kokemukset. Opettajan on tärkeää antaa oppilaille autonomiaa sekä huomioida heidän mieltymyksiään sisällöissä, mikäli hän haluaa edistää oppilaiden koululiikuntamotivaatiota. Lisäksi itsemääräämisteoriaan kuuluvien koetun pätevyyden, koetun autonomian ja koetun yhteenkuuluvuuden tunteen edistäminen ovat tärkeitä koululiikunnassa, sillä niiden avulla on mahdollista edistää nuoren fyysistä aktiivisuutta liikuntatunnilla ja sen ulkopuolella.