dc.contributor.advisor | Keskinen, Mikko | |
dc.contributor.author | Laivamaa, Martta | |
dc.date.accessioned | 2023-06-20T05:54:10Z | |
dc.date.available | 2023-06-20T05:54:10Z | |
dc.date.issued | 2023 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/87927 | |
dc.description.abstract | Tutkielma käsittelee Juha Ruusuvuoren teoksia Topi Tarhakäärmeen uskomattomat urotyöt (2001), Topi Tarhakäärmeen seikkailut Pariisissa (2002), Topi Tarhakäärme ja ottopoika (2004) sekä Topi Tarhakäärme seitsemällä
merellä (2009). Teoksia tarkastellaan kielellisen huumorin ja tarkoitetun yleisön näkökulmasta.
Tutkielma yhdistää kirjallisuudentutkimuksellista näkökulmaa huumorintutkimukseen. Teoreettisessa
viitekehyksessä korostuu Maria Laakson (2014) kaksoisyleisön käsite sekä Susan Purdien (1993) näkemys
konventioiden rikkomisesta huumorin tuottajina. Metodina toimii teosten tekstin ja kuvan lukeminen
sekä kielellisen huumorin muotoutumisen tapojen ja tuottamien merkitysten tarkastelu. Analyysi etenee
Bergerin (2017) huumorin analysoinnin mallin mukaan. Tutkimuskysymykset ovat seuraavanlaiset:
1) Millaisilla kielen keinoilla ja ominaisuuksilla teokset tuottavat huumoria?
2) Millaisia merkityksiä teosten kielellinen huumori muodostaa kaksoisyleisön näkökulmasta?
Tutkielman analyysiosio koostuu neljästä pääluvusta, jotka erittelevät teoksen kielellistä huumoria aina
rekisteritasolta äännetasolle. Kielen konventiot osoittautuvat olevan suuressa roolissa huumorin tuottamisessa. Konventioiden avulla tuotetaan huumoria käyttämällä niitä sekä odottamattoman huonosti että
erittäin taidokkaasti. Aineiston analyysissa selviää, että läpi teoksen huumoria tuottaa lapsenomainen
tapa käyttää kieltä. Lapsenomaisuus näkyy esimerkiksi kielellisen logiikan odottamattomuudessa, kömpelössä tai väärinkirjoitetussa kielessä, lepertelyssä ja leikkisässä ja innovatiivisessa tavassa käyttää
kieltä.
Kaksoisyleisön näkökulmasta teosten huumori tuottaa hyvin moninaisia merkityksiä. Teokset viittaavat
lapsen tietämyksen ulkopuolelle etenkin käyttämällä lapselle haastavaa kieltä tai viittaamalla lapsen tietämyksen ulkopuolelle. Kaksoisyleisön vuorovaikutteinen lukukokemus nousee analyysissa suureen
rooliin. Saadessaan ääneen lukevan aikuislukijan tukea, lapsi voi tulkita tekstistä monia sellaisia merkityksiä, joihin hän ei yksin lukiessaan tarttuisi. | fi |
dc.format.extent | 54 | |
dc.language.iso | fi | |
dc.rights | In Copyright | |
dc.subject.other | kaksoisyleisö | |
dc.subject.other | kielileikki | |
dc.subject.other | kielellinen huumori | |
dc.subject.other | Juha Ruusuvuori | |
dc.subject.other | Topi Tarhakäärme | |
dc.title | ”Kohta väsyt kuni rätti / sinut korjaa Nykky-Mätti” : kielellinen huumori ja kaksoisyleisö Juha Ruusuvuoren Topi Tarhakäärme -teoksissa | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-202306203982 | |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Humanities and Social Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Music, Art and Culture Studies | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.oppiaine | Kirjallisuus | fi |
dc.contributor.oppiaine | Literature | en |
dc.rights.copyright | © The Author(s) | |
dc.rights.accesslevel | openAccess | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 304 | |
dc.subject.yso | lastenkulttuuri | |
dc.subject.yso | huumori | |
dc.subject.yso | lastenkirjallisuus | |
dc.rights.url | https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/ | |