”Kohta väsyt kuni rätti / sinut korjaa Nykky-Mätti” : kielellinen huumori ja kaksoisyleisö Juha Ruusuvuoren Topi Tarhakäärme -teoksissa
Authors
Date
2023Copyright
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Tutkielma käsittelee Juha Ruusuvuoren teoksia Topi Tarhakäärmeen uskomattomat urotyöt (2001), Topi Tarhakäärmeen seikkailut Pariisissa (2002), Topi Tarhakäärme ja ottopoika (2004) sekä Topi Tarhakäärme seitsemällä
merellä (2009). Teoksia tarkastellaan kielellisen huumorin ja tarkoitetun yleisön näkökulmasta.
Tutkielma yhdistää kirjallisuudentutkimuksellista näkökulmaa huumorintutkimukseen. Teoreettisessa
viitekehyksessä korostuu Maria Laakson (2014) kaksoisyleisön käsite sekä Susan Purdien (1993) näkemys
konventioiden rikkomisesta huumorin tuottajina. Metodina toimii teosten tekstin ja kuvan lukeminen
sekä kielellisen huumorin muotoutumisen tapojen ja tuottamien merkitysten tarkastelu. Analyysi etenee
Bergerin (2017) huumorin analysoinnin mallin mukaan. Tutkimuskysymykset ovat seuraavanlaiset:
1) Millaisilla kielen keinoilla ja ominaisuuksilla teokset tuottavat huumoria?
2) Millaisia merkityksiä teosten kielellinen huumori muodostaa kaksoisyleisön näkökulmasta?
Tutkielman analyysiosio koostuu neljästä pääluvusta, jotka erittelevät teoksen kielellistä huumoria aina
rekisteritasolta äännetasolle. Kielen konventiot osoittautuvat olevan suuressa roolissa huumorin tuottamisessa. Konventioiden avulla tuotetaan huumoria käyttämällä niitä sekä odottamattoman huonosti että
erittäin taidokkaasti. Aineiston analyysissa selviää, että läpi teoksen huumoria tuottaa lapsenomainen
tapa käyttää kieltä. Lapsenomaisuus näkyy esimerkiksi kielellisen logiikan odottamattomuudessa, kömpelössä tai väärinkirjoitetussa kielessä, lepertelyssä ja leikkisässä ja innovatiivisessa tavassa käyttää
kieltä.
Kaksoisyleisön näkökulmasta teosten huumori tuottaa hyvin moninaisia merkityksiä. Teokset viittaavat
lapsen tietämyksen ulkopuolelle etenkin käyttämällä lapselle haastavaa kieltä tai viittaamalla lapsen tietämyksen ulkopuolelle. Kaksoisyleisön vuorovaikutteinen lukukokemus nousee analyysissa suureen
rooliin. Saadessaan ääneen lukevan aikuislukijan tukea, lapsi voi tulkita tekstistä monia sellaisia merkityksiä, joihin hän ei yksin lukiessaan tarttuisi.
...


Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [25585]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Vaahteramäen Eemelin jäljillä : eemelimäisyys Timo Parvelan teoksissa Ella ja Äf Yksi sekä Ella ja kadonnut karttakeppi
Honkola, Hilja (2019)Astrid Lindgrenin Vaahteramäen Eemeli on henkilöhahmo, joka on energisen idearikkaalla persoonallaan huvittanut lukijoita jo monien vuosien ajan. Hänestä juontamani käsite eemelimäisyys kuvastaa Eemelin kaltaista lasta, ... -
Tappeleva rapuhirviö : kauhun estetiikka lastenkulttuurissa
Ylönen, Susanne (University of Jyväskylä, 2016)Horror in picture books aimed at children appears in many forms and may be interpreted in multiple ways. It may include ghosts and monsters, nightmares and existential fears, or, violence and content labelled as ... -
Lower than Low? Domesticating the Aesthetics of Horror in Childish Remakes
Ylönen, Susanne (Academy of Fine Arts and Design; SlovArt Publishing, 2014) -
“Jättiläismarsulta tirahti kyynel, niin iso että kun se tippui maahan se muodosti pienen järven” : absurdi huumori ja parodia Paula Norosen teoksessa Supermarsu ja lasten valtakunta
Laivamaa, Martta (2021)Tutkielmassani käsittelen Paula Norosen teosta Supermarsu ja lasten valtakunta. Analysoitava teos on lapsille suunnattua kirjallisuutta ja se on julkaistu vuonna 2016. Teos on osa Supermarsu-kirjasarjaa. Tutkielmani ...