”Kohta väsyt kuni rätti / sinut korjaa Nykky-Mätti” : kielellinen huumori ja kaksoisyleisö Juha Ruusuvuoren Topi Tarhakäärme -teoksissa

Abstract

Tutkielma käsittelee Juha Ruusuvuoren teoksia Topi Tarhakäärmeen uskomattomat urotyöt (2001), Topi Tarhakäärmeen seikkailut Pariisissa (2002), Topi Tarhakäärme ja ottopoika (2004) sekä Topi Tarhakäärme seitsemällä merellä (2009). Teoksia tarkastellaan kielellisen huumorin ja tarkoitetun yleisön näkökulmasta. Tutkielma yhdistää kirjallisuudentutkimuksellista näkökulmaa huumorintutkimukseen. Teoreettisessa viitekehyksessä korostuu Maria Laakson (2014) kaksoisyleisön käsite sekä Susan Purdien (1993) näkemys konventioiden rikkomisesta huumorin tuottajina. Metodina toimii teosten tekstin ja kuvan lukeminen sekä kielellisen huumorin muotoutumisen tapojen ja tuottamien merkitysten tarkastelu. Analyysi etenee Bergerin (2017) huumorin analysoinnin mallin mukaan. Tutkimuskysymykset ovat seuraavanlaiset: 1) Millaisilla kielen keinoilla ja ominaisuuksilla teokset tuottavat huumoria? 2) Millaisia merkityksiä teosten kielellinen huumori muodostaa kaksoisyleisön näkökulmasta? Tutkielman analyysiosio koostuu neljästä pääluvusta, jotka erittelevät teoksen kielellistä huumoria aina rekisteritasolta äännetasolle. Kielen konventiot osoittautuvat olevan suuressa roolissa huumorin tuottamisessa. Konventioiden avulla tuotetaan huumoria käyttämällä niitä sekä odottamattoman huonosti että erittäin taidokkaasti. Aineiston analyysissa selviää, että läpi teoksen huumoria tuottaa lapsenomainen tapa käyttää kieltä. Lapsenomaisuus näkyy esimerkiksi kielellisen logiikan odottamattomuudessa, kömpelössä tai väärinkirjoitetussa kielessä, lepertelyssä ja leikkisässä ja innovatiivisessa tavassa käyttää kieltä. Kaksoisyleisön näkökulmasta teosten huumori tuottaa hyvin moninaisia merkityksiä. Teokset viittaavat lapsen tietämyksen ulkopuolelle etenkin käyttämällä lapselle haastavaa kieltä tai viittaamalla lapsen tietämyksen ulkopuolelle. Kaksoisyleisön vuorovaikutteinen lukukokemus nousee analyysissa suureen rooliin. Saadessaan ääneen lukevan aikuislukijan tukea, lapsi voi tulkita tekstistä monia sellaisia merkityksiä, joihin hän ei yksin lukiessaan tarttuisi.