Suomen turvallisuuspolitiikka ja kysymys Euroopan yhteisön jäsenyydestä kylmän sodan päätösvaiheissa noin vuosina 1985-1992
Authors
Date
2023Copyright
© The Author(s)
Tutkielmassa tarkastellaan aineistolähtöistä ja käsitehistoriallista lähestymistapaa yhdistäen Suomen turvallisuuspolitiikan suuntaviivoista käytyä julkista keskustelua. Työn ajallinen painopiste on vuodesta 1985 vuoden 1992 alkuun, ja sen näkökulmana on Suomen turvallisuuspolitiikan ja Euroopan yhteisön jäsenyyden välinen suhde. Tutkielman primääriaineiston muodostavat Suomen valtiojohdon julkiset puheet ja lausunnot sekä valtioneuvoston selonteot ja tiedonannot. Lisäksi lähteinä on käytetty sanoma- ja aikakauslehdistössä julkaistuja kantaaottavia sekä vaikuttamaan pyrkiviä asiantuntijakirjoituksia ja -haastatteluita.
Aikalaisten kylmän sodan loppuvaiheiden jälkeen laatimat kirjoitukset ovat vaikuttaneet keskeisesti ajanjaksosta välittyvään kuvaan: se on näyttäytynyt huomattavana murroksena ja Suomen on tulkittu reagoineen toimintaympäristön muutoksiin hitaasti. Kriittisessä historiantutkimuksessa Suomen politiikka on alettu nähdä aktiivisempana. Tutkielma osallistuu keskusteluun valottamalla sitä, miten Suomen turvallisuuspolitiikka näyttäytyi julkisuudessa kylmän sodan loppuvaiheissa. Se tuo selkoa siihen, miten Suomen toimintaympäristön muutoksia ja niiden suhdetta maan turvallisuuspolitiikkaan arvioitiin. Lisäksi se kertoo, miten tehdyt arviot toimintaympäristön muutoksesta ja Suomen turvallisuuspolitiikka suhteutuivat kysymykseen Euroopan yhteisön jäsenyydestä.
Tutkielmassa tehtyjen havaintojen mukaan Suomen valtiojohto pyrki säilyttämään maan turvallisuuspolitiikan julkikuvan vakaana: maan toimintaympäristön muutoksia hallittiin viestimällä Suomen turvallisuuspolitiikan vakaudesta. Länsi-Euroopan yhdentyminen ja Neuvostoliiton heikkeneminen toivat kuitenkin julkiseen keskusteluun valtiojohdon politiikkaa haastaneita näkemyksiä.
Euroopan yhteisöön liittyvä turvallisuuspoliittinen keskustelu oli pienen toimijajoukon vastuulla, kunnes Ruotsin integraatiopolitiikan muutos ja Neuvostoliiton romahtaminen avasivat keskustelun Suomen jäsenyydestä Euroopan yhteisössä. Suomen valtiojohdon julkinen esiintyminen säilyi kuitenkin jatkuvuuden linjalla. Idänsuhteiden merkitys ei poistunut julkisesta retoriikasta, vaikka Suomen turvallisuuspolitiikan perustana olleissa käsitteissä tapahtui muutoksia: YYA-sopimus poistui turvallisuuspoliittisesta kielenkäytöstä ja laaja-alaisesti ymmärretty puolueettomuus määriteltiin sotilaalliseksi liittoutumattomuudeksi ja itsenäiseksi puolustukseksi.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29561]
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Dissenting visions : the executive, parliament and the problematic Anglo-American Atomic Collaboration in the changes of British atomic foreign policy 1945-6
Roitto, Matti (University of Jyväskylä, 2015) -
Yhdysvaltain transatlantistien tavoitteet Turkin EU-jäsenyyden ja transatlanttisen liittolaisuuden suhteen : Yhdysvaltain kongressin näkökulmia tilanteeseen 2000-luvun alussa
Koutsoubos, Aleksander (2014)Pro gradu -tutkielma tarkastelee Yhdysvaltain kongressin transatlantistien tavoitteita Turkin EU-jäsenyyskysymystä ja transatlanttista liittolaisuutta koskien. Alkuperäisaineistona toimii Yhdysvaltain kongressin ulkopoliittisten ... -
Kun Nato politisoitui : turvallisuuspoliittinen kamppailu Suomen Nato-jäsenyydestä
Kivilahti, Eerik (2023)Tässä tutkielmassa tarkastellaan suomalaista Nato-keskustelua näkökulmasta, jossa turvallisuuspoliittinen toiminta ymmärretään politiikan toiminta- ja kamppailuperspektiivistä lähtien. Lähtökohtana on, että poliittisten ... -
Monta ääntä, yksi yhteinen vastaus? : Euroopan unionin ulkopolitiikka Lissabonin sopimuksen jälkeen
Ullah, Anim (2016)Tämän Pro gradu -tutkielman tarkoitus on tutkia Euroopan unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa vuonna 2009 voimaan astuneen Lissabonin sopimuksen jälkeen. Tarkastelen erityisesti perussopimuksen nojalla luotua ...