Yhdysvaltain transatlantistien tavoitteet Turkin EU-jäsenyyden ja transatlanttisen liittolaisuuden suhteen : Yhdysvaltain kongressin näkökulmia tilanteeseen 2000-luvun alussa
Pro gradu -tutkielma tarkastelee Yhdysvaltain kongressin transatlantistien tavoitteita Turkin EU-jäsenyyskysymystä ja transatlanttista liittolaisuutta koskien. Alkuperäisaineistona toimii Yhdysvaltain kongressin ulkopoliittisten komiteoiden kuulemistilaisuudet. Taustakirjallisuutena ovat kongressia, Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa ja transatlanttista liittolaisuutta koskevat teokset, joilla pohjustetaan tutkimuskysymysten käsittely. Taustaosiossa osoitetaan Yhdysvaltain kongressin rooli maan ulkopolitiikassa, kongressin komiteoiden kuulemistilaisuuksien poliittinen merkitys sekä Yhdysvaltain ulkopolitiikan kehityskulun toisen maailmansodan jälkeen, jossa transatlanttinen viitekehys on olennaisessa osassa.
Tutkimus on poliittista historiaa ja kansainvälisten suhteiden historiaa sekä myös lähihistorian tutkimusta. Teoreettisena ja metodisena pohjana historiallisen analyysin ja alkuperäislähteen tulkinnassa toimivat Kari Palosen ja Quentin Skinnerin näkemykset poliittisen tekstin tulkinnasta, jotka auttavat korostamaan komiteoiden kuulemistilaisuuksien poliittista luonnetta ja analysoimaan transatlantistien eri kantoja. Lisäksi kansainvälisen politiikan teoriat neorealismi ja uusliberalismi auttavat ymmärtämään Yhdysvaltain transatlantistien ulkopoliittisia positioita, joissa on piirteitä molemmista teoreettisista ajattelumalleista.
Tutkimuksen perusoletus on, että kongressin transatlantistit pyrkivät säilyttämään Yhdysvaltojen kansainvälisen johtoaseman, jossa transatlanttinen liittolaisuus on keskeinen työkalu. Kongressin transatlantistit tukivat Turkin EU-jäsenyyttä. Muilta osin näkemykset transatlanttisen liittolaisuuden tavoitteita ja ongelmia koskien olivat moninaiset, ja osassa vastustettiin Yhdysvaltain hallinnon virallista linjaa, mutta etenkin osoitettin huolta ja kritiikkiä Atlantin-takaisten liittolaisten kehityskulusta ja vaikutuksista transatlanttiseen liittolaisuuteen.
Turkin liittolaisuuden ongelmallinen luonne havainnollistettiin tutkimuksessa Armenien kansanmurhan esimerkin kautta. Tämän lisäksi transatlantistit olivat huolestuneita Turkin 2000-luvun sisä/ulkopoliittisesta suunnanmuutoksesta ja maa nähtiin huonona välittäjänä Lähi-idän kysymyksissä. Turkin suhteen pelättiin sen etääntymistä lännestä ja tämän valossa Turkin EU-jäsenyys oli äärimmäisen kriittinen kysymys. Transatlantistit katsoivat EU:n olevan niin ulko- ja turvallisuuspoliittisesti kuin energiapoliittisestikin heikko liittolainen, johon vaikuttamiseksi Turkin EU-jäsenyys nähtiin olennaisena. Lisäksi transatlantistit kritisoivat EU:n hidasta laajentumistahtia ja huolta herätti oletus EU:n integraation suunnan kääntymisestä poispäin transatlanttisesta viitekehyksestä.
...


Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [24534]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
”Ja Rosatom on varmasti erittäin hyvä toimija myös Fennovoimalle” : kuinka kansanedustajat perustelivat venäläistä ydinvoimakytköstä
Kojo, Matti; Husu, Hanna-Mari (Valtiotieteellinen yhdistys, 2022)Venäjä miehitti Krimin niemimaan keväällä 2014. Kärjistyneestä geopoliittisesta tilanteesta huolimatta eduskunta hyväksyi samana vuonna Fennovoiman ydinvoimalahankkeen, jossa keskeisessä roolissa oli venäläinen valtionyhtiö ... -
Moralisointia ja uhkakuvia : presidentti Bill Clintonin virkasyytteestä käyty keskustelu Yhdysvaltain kongressin edustajainhuoneessa syksyllä 1998
Pietiläinen, Johanna (2011)Tutkielmassa tarkastellaan William ”Bill” Jefferson Clintonin toisella presidenttikaudella koko maailmaa kohahduttaneesta seksiskandaalista seurannutta virkasyytekeskustelua Yhdysvaltain kongressin edustajainhuoneessa ... -
Dissenting visions : the executive, parliament and the problematic Anglo-American Atomic Collaboration in the changes of British atomic foreign policy 1945-6
Roitto, Matti (University of Jyväskylä, 2015) -
"This European convoy does not have one single captain" : Eurooppa-neuvosto presidentiaalisena valtatekijänä Herman Van Rompuyn ulko- ja turvallisuuspoliittisten puheiden retoriikassa
Alapiha, Sonja (2014)Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää, voidaanko Eurooppa-neuvosto tai sen puheenjohtajuus nähdä EU:n presidentiaalisena valtatekijänä. Tämä tutkimusnäkökulma kytkeytyy tulkintaan, jonka mukaan EU:sta on löydettävissä ... -
Peruskivi Euroopan puolustuksen perustukselle? : Euroopan puolustusrahaston perustamisesta Euroopan parlamentissa 17.4.2019 käydyn keskustelun analysointi
Kärkkäinen, Lassi (2023)Pro gradu -tutkielmassani analysoin Euroopan parlamentissa 17.4.2019 pidettyä täysistuntokeskustelua, jossa keskusteltiin uudesta perustettavaksi esitetystä Euroopan unionin ohjelmasta nimeltä Euroopan puolustusrahasto ...