Monta ääntä, yksi yhteinen vastaus? : Euroopan unionin ulkopolitiikka Lissabonin sopimuksen jälkeen
Authors
Date
2016Access restrictions
This material has a restricted access due to copyright reasons. It can be read at the workstation at Jyväskylä University Library reserved for the use of archival materials: https://kirjasto.jyu.fi/en/workspaces/facilities.
Tämän Pro gradu -tutkielman tarkoitus on tutkia Euroopan unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa vuonna 2009 voimaan astuneen Lissabonin sopimuksen jälkeen. Tarkastelen erityisesti perussopimuksen nojalla luotua uudenlaista ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan virkaa sekä Euroopan ulkosuhdehallintoa, jonka on tarkoitus toimia unionin ulkopoliittisena virastona korkean edustajan alaisuudessa. Keskityn tutkimuksessani ensimmäiseksi korkeaksi edustajaksi valittuun brittiläiseen poliitikkoon Catherine Ashtoniin ja hänen ajatuksiinsa EU:n roolista maailmassa.
Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, miten Euroopan unionin ulkopolitiikka näyttäytyy Lissabonin sopimuksen jälkeen, edellä mainittujen institutionaalisten muutosten valossa. Tarkastelen Ashtonin ja Euroopan ulkosuhdehallinnon kautta, mitä uusi yhtenäinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka tarkoittaa ja kuinka Euroopan unionin tarvetta yhtenäiselle ulkopolitiikalle on perusteltu.
Tutkimuksen aineiston muodostaa Catherine Ashtonin sitaatit, jotka olen poiminut hänen puheistaan. Sitaatit sijoittuvat hänen koko nelivuotisen kauden ajalle. Tutkimuksen rakenne etenee seuraavasti. Paneudun aluksi sitaatteihin, joita analysoimalla pyrin selvittämään Ashtonin ulkopoliittisia ambitioita ja tavoitteita. Seuraavaksi käsittelen tutkimusaineiston avulla korkean edustajan tehtävänkuvaa sekä Euroopan ulkosuhdehallinnon toimintaa Lissabonin sopimuksen puitteissa. Lopuksi hahmottelen EUH:n toimijuuden mahdollisuuksia Euroopan unionissa.
Tutkielman tuloksista voidaan päätellä, että Lissabonin sopimus on suhteellisen selvä määritellessään EU:n yleiset ulkopoliittisen periaatteet ja toiminnan raamit. Käytäntö on silti osoittanut, että ulkopolitiikan hoitoa koskeva työnjako ja eri vastuusuhteet kaipaavat edelleen paljon selkeyttämistä. Huolimatta ulko- ja turvallisuuspolitiikan ylikansallisesta luonteesta on nähtävissä että, varsinaisen yhteisen ulkopolitiikan agendan asettelu on edelleen hyvin pitkälti EU:n jäsenvaltioiden käsissä. Samoin Euroopan ulkosuhdehallinnon poliittisen toimijuuden mahdollisuus on vasta kehittymässä. Sen tulisikin ottaa entistä suurempi johtoasema yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan agendan asettelussa ja toimia itsenäisesti Euroopan unionin diplomaattisena keskuksena.
...
Alternative title
Euroopan unionin ulkopolitiikka Lissabonin sopimuksen jälkeenKeywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29535]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Peruskivi Euroopan puolustuksen perustukselle? : Euroopan puolustusrahaston perustamisesta Euroopan parlamentissa 17.4.2019 käydyn keskustelun analysointi
Kärkkäinen, Lassi (2023)Pro gradu -tutkielmassani analysoin Euroopan parlamentissa 17.4.2019 pidettyä täysistuntokeskustelua, jossa keskusteltiin uudesta perustettavaksi esitetystä Euroopan unionin ohjelmasta nimeltä Euroopan puolustusrahasto ... -
The new European Parliament : the Common Agricultural Policy under codecision after the Treaty of Lisbon
Sargento Freitas, Luís (Jyväskylän yliopisto, 2018)In this thesis, a long analysis has been undertaken that has dealt with a multitude of issues pertaining to the EU, European integration theories, codecision, the Lisbon treaty, the Common Agricultural Policy, transports ... -
Mitä odottaa uuden europarlamentin ulkopolitiikalta?
Kronlund, Anna; Kaarkoski, Miina; Häkkinen, Teemu (Valtiotieteellinen yhdistys, 2019)Euroopan unionin on määriteltävä roolinsa ja yhtenäinen politiikkansa yhä monimutkaisemmassa maailmassa. Transatlanttisten suhteiden tulevaisuus, brexitin vaikutus EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan ja vastaaminen ... -
Informaatiovaikuttaminen Euroopan unionin uhkakuvana kriittisen turvallisuusteorian kautta tarkasteltuna
Tervo, Roosa (2021)Euroopan unionin tahto lisätä turvallisuuspoliittista yhteistyötä ja vahvistaa strategista yhtenäisyyttä ja autonomiaa unionin jäsenvaltioiden kesken on kasvanut. Yksi erityisistä uhkakuvista, joka Euroopan unionissa on ...