Kuvaileva kirjallisuuskatsaus kodin ulkopuolelle sijoitettujen nuorten hyvinvoinnista

Abstract

Pro gradu- tutkielmani tarkoituksena on tarkastella kodin ulkopuolelle sijoitettujen nuorten kokemaa hyvinvointia Erik Allardtin hyvinvointiteorian pohjalta. Allardt luokittelee klassikon asemaan nousseessa teoriassaan hyvinvoinnin osa-alueet elintasoon (having), yhteisyyssuhteisiin (loving) sekä itsensä toteuttamisen muotoihin (being). Tämän hyvinvointiteorian pohjalta tarkoituksenani on löytää Suomessa 2000- luvulla aiheesta tehdyn tutkimuksen valossa kodin ulkopuolelle sijoitettujen nuorten hyvinvoinnin kokemukseen vaikuttavia syitä ja seurauksia. Tutkimusten valossa on selvää, että sijoitettujen lasten ja nuorten elämäntilanne ja tausta eroaa monilla tavoin vanhempiensa kanssa asuvien nuorten tilanteesta. Omassa tutkimuksessani olen erityisen kiinnostunut selvittämään nuoren taustan vaikutusta hyvinvoinnin kokemukseen. Sijoitetut lapsen ja nuoret eivät muodosta suoraan yhteneväistä ryhmää, vaikka he eroavatkin monilla tavoin vanhempiensa luona asuvista samanikäisistä lapsista ja nuorista. Erilaiset lähtökohdat eivät toisaalta myöskään välttämättä ole suorassa yhteydessä kokemukseen omasta hyvinvoinnista tai tyytyväisyydestä omaan elämään, vaan hyvinvoinnin kokemuksen taustalla on havaittavissa monia erilaisia tekijöitä. Tutkimusmenetelmäksi olen valinnut kuvailevan kirjallisuuskatsauksen koskien nimenomaan Suomessa 2000-luvulla toteutettua nuorten kokemaa hyvinvointia koskevaa tutkimusta. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on erityisesti peilata sijoitettujen nuorten omaa subjektiivista kokemusta hyvinvoinnistaan. Perehtymällä sijoitettujen nuorten hyvinvointia koskevien tutkimusten vastausten yhtäläisyyksiin ja eroihin mahdollistuu näkemykseni mukaan nykyistä paremmin sijoitettujen nuorten hyvinvoinnin tilan arvioiminen ja tätä kautta myös hyvinvoinnin vahvistaminen. Hyvinvoinnin vahvistamisen avulla on mahdollista löytää nykyistä paremmin keinoja haavoittuvassa olevien nuorten yhteiskunnasta syrjäytymisen ehkäisemiseen tulevaisuudessa. Tutkimukseni mukaan kodin ulkopuolelle sijoitetuilla nuorilla on haasteellisen taustansa vuoksi vanhempiensa kanssa asuvaa ikäryhmää enemmän hyvinvointia haittaavia tekijöitä. Näiden tekijöiden huomioiminen ja hyvinvointia heikentävien tekijöiden ennaltaehkäisy ovat tärkeässä asemassa positiivisen hyvinvointikokemuksen kannalta. Erityisen tärkeinä hyvinvointia vahvistavina tekijöinä aineistostani nousee esiin nuorten tarve kokea turvallisuutta, omata tasapainoisia ja pysyviä ihmissuhteita sekä tarve kokea osallisuutta itseään koskevissa asioissa.