Kuusikon perhetukikeskuksen ammattilaisten käyttökokemukset 3x10D lastensuojelu-mittarista

Tutkimus käsittelee ammattilaisten käyttökokemuksia 3X10D Lastensuojelu -mittarista, joka on lastensuojelun asiakkaille suunnattu subjektiivista hyvinvointia ja lastensuojelun palvelukokemusta kartoittava mittari. Tarkastelen mittarin käyttämisen hyötyjä ja haasteita intervention välineenä asiakasta kohdatessa, hyvinvoinnin arvioinnissa sekä palvelukokemuksen kartoittamisessa. Kuusikon perhetukikeskuksen avohuollon ja päivystysosaston työntekijät kokeilivat mittaria muutaman kuukauden ajan, minkä jälkeen selvitin heidän kokemuksiaan haastattelujen avulla. Haastattelin yhteensä kuutta työntekijää. Analysoin kerätyn aineiston teoriaohjaavaa sisällönanalyysia käyttäen. Tutkimuksen teoriatausta kytkeytyy arviointia sekä mittareiden käyttöä koskeviin tutkimuksiin. Lastensuojelussa arviointi on kokonaisvaltaista ja lapsen osallisuus on keskeinen arviointia sekä työskentelyä ohjaava periaate. Erilaiset mittarit voivat toimia apuna riskien ja suojaavien tekijöiden kartoittamisessa sekä lapsen kokemuksen esiin tuomisessa. Tulosten perusteella 3X10D Lastensuojelu toimii reflektion, keskustelun ja voimavarakeskeisen työskentelyn apuvälineenä asiakasnuoren kohtaamisessa. Mittari auttaa avaamaan keskustelua sekä hahmottamana huolia ja voimavaroja. Käyttämisen haasteet liittyvät kysymysten laaja-alaisuuteen, vaikeisiin ja epäselviin kysymyksiin, nuorten erilaisiin valmiuksiin ja motivaatio-ongelmiin sekä epäluottamukseen. Mittari toimii apuvälineenä arvioinnissa, sillä se tuottaa oleellista tietoa nuorten hyvinvoinnista ja auttaa seuraamaan muutosta työskentelyn aikana. Tieto nuoren palvelukokemuksesta auttaa työntekijöitä huomioimaan nuoren toiveita sekä kehittämään työtä. Mittarin tuottaman kokemuksellisen tiedon käyttäminen arvioinnissa on kuitenkin myös haastavaa nuoren tunnetilan vaikutuksen, epärehellisten vastausten ja poikkeavan todellisuuden kokemuksen sekä seurantaan liittyvien epävarmuustekijöiden takia. Lastensuojeluun sisältyvä asiakkaan kontrollointi vaikeuttaa palvelukokemustiedon käyttöä etenkin päivystysosastolla, jossa vastentahtoisista toimista johtuva tyytymättömyys ilmeni nuorten vastauksissa. Luottamussuhde näyttäytyy tutkimuksen valossa keskeisenä mittarin käyttöä määrittelevänä tekijänä. 3X10D:n hyödyt voidaan kiteyttää siten, että se vahvistaa nuoren osallisuutta arvioinnissa ja työskentelyssä. 3X10D kuitenkin tuottaa vain osan arvioinnissa tarvittavasta tiedosta. Seurannan näkökulmasta sijoitusjakson lyhyys on haaste päivystysosastolla. Tutkimuksen perusteella 3X10D:n käyttökokemuksia lastensuojelussa olisi hyvä kartoittaa laajemmin, myös asiakkaiden näkökulmasta.