Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorLehtinen, Esa
dc.contributor.advisorSulkunen, Sari
dc.contributor.authorHänninen, Anni
dc.date.accessioned2023-06-15T07:22:57Z
dc.date.available2023-06-15T07:22:57Z
dc.date.issued2023
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/87805
dc.description.abstractTutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten nuorten lukutaidon edistämisestä puhutaan julkisessa mediakeskustelussa. Lukutaitotutkimus painottuu usein koulukontekstiin, joten tämä tutkimus tuo uudenlaisen näkökulman ilmiön tutkimiseen tarkastelemalla lukutaitoon liittyviä käsityksiä mediassa. Lukutaidon kehittämisen tarve näkyy mediassa kannanottoina ja keskusteluna, joihin tässä tutkimuksessa pureudutaan kriittisen diskurssintutkimuksen ja uuden retoriikan keinoin. Lukutaidon edistämiseen liittyviä toistuvia puhetapoja selvitetään siis seuraavien tutkimuskysymysten avulla: 1. Mitä diskursseja lukutaidon edistämiseen kytkeytyy Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksissa? 2. Millaisesta argumentaatiosta lukutaidon edistämisen diskurssit rakentuvat? Tutkimuksen aineistona on käytetty nuorten lukutaidon edistämiseen kantaa ottavia mediatekstejä, tarkemmin ottaen Helsingin Sanomissa julkaistuja mielipidekirjoituksia. Mielipidekirjoitukset on julkaistu alkuvuonna 2022 pian Kansallisen lukutaitostrategian julkaisemisen jälkeen. Aineistoa analysoidaan kriittisen diskurssianalyysin periaattein sekä uuden retoriikan analyyttista käsitteistöä hyödyntäen. Tällöin aineiston tekstilajipiirteet tulevat huomioiduksi myös metodologisesta näkökulmasta katsottuna. Tutkimuksen perusteella nuorten lukutaidon edistämiseen kytkeytyy neljä vallitsevaa diskurssia: kirjallisuuden diskurssi, resurssien diskurssi, pedagogiikan muutoksen diskurssi sekä yhteistyön diskurssi. Jokainen diskurssi rakentaa osaltaan nuorten lukutaidon edistämisen toistuvia puhetapoja julkisessa mediakeskustelussa. Diskursseja rakennetaan kielellisiä, rakenteellisia ja sanastollisia keinoja hyödyntävällä argumentaatiolla, mutta eniten hyödynnetään verbien modaalisuutta, adjektiivien superlatiivimuotoja, persoonapronomineja, vastakkainasettelua, auktoriteetteja, listauksia ja kielikuvia. Kansallista lukutaitostrategiaa voidaan luonnehtia mielipidekirjoitusten merkittäväksi taustadokumentiksi ja argumentaatiokontekstiksi, sillä strategian sisällöllisiä kiintopisteitä löytyy kaikista diskursseista. Tutkimus nivoutuu löydettyjen tulosten perusteella osaksi mediakontekstissa toteutettujen lukutaitotutkimusten jatkumoa.fi
dc.format.extent53
dc.language.isofi
dc.rightsIn Copyright
dc.subject.otherkriittinen diskurssintutkimus
dc.titleNuorten lukutaidon edistämisen diskurssit Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksissa
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202306153863
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosKieli- ja viestintätieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Language and Communication Studiesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineSuomen kielifi
dc.contributor.oppiaineFinnishen
dc.rights.copyright© The Author(s)
dc.rights.accesslevelopenAccess
dc.contributor.oppiainekoodi309
dc.subject.ysoargumentointi
dc.subject.ysodiskurssi
dc.subject.ysolukutaito
dc.subject.ysomielipidekirjoitukset
dc.rights.urlhttps://rightsstatements.org/page/InC/1.0/


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot

In Copyright
Ellei muuten mainita, aineiston lisenssi on In Copyright