Nuorten lukutaidon edistämisen diskurssit Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksissa

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten nuorten lukutaidon edistämisestä puhutaan julkisessa mediakeskustelussa. Lukutaitotutkimus painottuu usein koulukontekstiin, joten tämä tutkimus tuo uudenlaisen näkökulman ilmiön tutkimiseen tarkastelemalla lukutaitoon liittyviä käsityksiä mediassa. Lukutaidon kehittämisen tarve näkyy mediassa kannanottoina ja keskusteluna, joihin tässä tutkimuksessa pureudutaan kriittisen diskurssintutkimuksen ja uuden retoriikan keinoin. Lukutaidon edistämiseen liittyviä toistuvia puhetapoja selvitetään siis seuraavien tutkimuskysymysten avulla:

1. Mitä diskursseja lukutaidon edistämiseen kytkeytyy Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksissa? 2. Millaisesta argumentaatiosta lukutaidon edistämisen diskurssit rakentuvat?

Tutkimuksen aineistona on käytetty nuorten lukutaidon edistämiseen kantaa ottavia mediatekstejä, tarkemmin ottaen Helsingin Sanomissa julkaistuja mielipidekirjoituksia. Mielipidekirjoitukset on julkaistu alkuvuonna 2022 pian Kansallisen lukutaitostrategian julkaisemisen jälkeen. Aineistoa analysoidaan kriittisen diskurssianalyysin periaattein sekä uuden retoriikan analyyttista käsitteistöä hyödyntäen. Tällöin aineiston tekstilajipiirteet tulevat huomioiduksi myös metodologisesta näkökulmasta katsottuna.

Tutkimuksen perusteella nuorten lukutaidon edistämiseen kytkeytyy neljä vallitsevaa diskurssia: kirjallisuuden diskurssi, resurssien diskurssi, pedagogiikan muutoksen diskurssi sekä yhteistyön diskurssi. Jokainen diskurssi rakentaa osaltaan nuorten lukutaidon edistämisen toistuvia puhetapoja julkisessa mediakeskustelussa. Diskursseja rakennetaan kielellisiä, rakenteellisia ja sanastollisia keinoja hyödyntävällä argumentaatiolla, mutta eniten hyödynnetään verbien modaalisuutta, adjektiivien superlatiivimuotoja, persoonapronomineja, vastakkainasettelua, auktoriteetteja, listauksia ja kielikuvia. Kansallista lukutaitostrategiaa voidaan luonnehtia mielipidekirjoitusten merkittäväksi taustadokumentiksi ja argumentaatiokontekstiksi, sillä strategian sisällöllisiä kiintopisteitä löytyy kaikista diskursseista. Tutkimus nivoutuu löydettyjen tulosten perusteella osaksi mediakontekstissa toteutettujen lukutaitotutkimusten jatkumoa.