Suhtautumisen ilmaiseminen ihmistä ja inhimillistä toimintaa kohtaan suomenkielisissä true crime -podcasteissa
Tämän diskurssisemanttisen tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten suomalaisissa true crime -podcasteissa suhtaudutaan podcastin jaksoissa mainittuihin ihmisiin ja heidän toimintaansa sekä kuinka suhtautuminen kielessä ilmenee. Podcast verrattain tuoreena mediamuotona on kiinnostava tutkimuskohde,
sillä podcasteja suomen kielen näkökulmasta on tutkittu varsin vähän. True crime suosittuna viihteen
genrenä on myös ajankohtainen aihe, jota ei ole tästä näkökulmasta tutkittu paljoa.
Tutkimus perustuu systeemis-funktionaaliseen kielitieteeseen pohjautuvaan suhtautumisen teoriaan, joka tarkastelee arvottavan ja affektiivisen kielenkäytön ilmiöitä. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa
tietoa suhtautumisen välittymisestä true crime -genren podcasteissa. Hypoteesina on, että uhreihin suhtaudutaan vain positiivisesti ja rikollisiin negatiivisesti. Lisäksi oletuksena on, että suhtautumista ilmaistaan erityisesti negatiivisilla ja positiivisilla adjektiiveilla.
Tutkimusaineisto koostuu kahden eri suomalaisen true crime -aiheisen podcastin yhteensä kahdeksasta jaksosta. Podcastaajien suhtautumista tarkastellaan kahden tutkimuskysymyksen avulla. Tutkimuskysymykset ovat: 1. Miten rikollisiin, uhreihin, viranomaisiin ja itse rikostapauksiin suhtaudutaan true
crime -podcasteissa? 2. Millä tavalla suhtautuminen näihin tahoihin kielellistyy?
Tutkimuksesta selviää, että suhtautuminen uhreihin, rikollisiin ja viranomaisiin on oletettua moni muotoisempaa. Rikollisiin suhtaudutaan pääsääntöisesti negatiivisesti, mutta heitä kohtaan tunnetaan
myös myötätuntoa ja tapahtumiin johtaneita olosuhteita ymmärretään. Uhreja kohtaan esiintyy pääsääntöisesti positiivista arvottamista, mutta ajoittain heitä arvotetaan negatiivisesti heikoiksi ja puolustuskyvyttömiksi. Viranomaisia kohtaan suhtautuminen on pääsääntöisesti negatiivista.
Suhtautumista ilmaistaan adjektiiveilla, tunne- ja modaaliverbeillä, substantiiveilla, idiomeilla, ta paa ilmaisevilla adverbeilla, kommenttiadverbeilla, konnektiiveilla, tilanmuutosmuoteilla ja retorisilla
keinoilla kuten referoinnilla, metaforilla ja ironialla. Suhtautumisen intensiteettiä ilmaistaan monipuolisesti adjektiiveilla, intensiteettimääritteillä, varauksilla, adverbeilla, partikkeleilla, kvanttoripronomineilla, toistolla ja temporaalisuutta ilmaisevilla elementeillä.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29564]
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Velvoitteen ilmaiseminen ja sävyttäminen aikuisten suomenoppijoiden teksteissä
Kekäläinen, Milka (2015)Tutkielmassa selvitetään, millaisia velvoitteen ilmaisemisen ja sävyttämisen keinoja aikuiset suomenoppijat käyttävät kirjoitetuissa viesteissä ja mielipideteksteissä Eurooppalaisen viitekehyksen (EVK 2003) taitotasoilla. ... -
Suhtautuminen Aamulehden Särkänniemi-aiheisissa lehtijutuissa
Penttilä, Marianna (2015)Tutkin Aamulehden Särkänniemi-aiheisissa lehtijutuissa ilmenevää suhtautumista kielellisen tekstianalyysin avulla suhtautumisen teoriaa hyödyntäen. Suhtautumisen teoria (appraisal theory) on systeemis-funktionaalisen ... -
The ecological discourse analysis of discourses of energy usage in news articles : The New York Times and The Washington Post as examples
Manner, Anita (2023)Tutkielman tarkoitus oli analysoida miten energiankäyttöön liittyvät ympäristödiskurssit ovat rakentuneet sekä kehittyneet kielellisesti amerikkalaisessa uutismediassa 2021 alkaneen energiakriisin aikana. Tutkimuksen ... -
Kielellinen vaikuttaminen ja multimodaalisuus Instagram-julkaisuissa
Karinen, Miia (2023)Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan kahden sosiaalisen median vaikuttajan, Iina Hyttisen ja Salla Salmelan, kaupallisten yhteistöiden vaikuttavuutta. Tarkastelun kohteena on multimodaalinen julkaisu, eli kuva ja ... -
Sujuvuus viittomakielessä
Sipronen, Suvi; Kanto, Laura (Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistys ry, 2022)