An Weihnachten, zu Weihnachten oder Ø Weihnachten? : eine kritische Korpusanalyse zur Wahl dreier Ausdrucksvarianten für das Wann

Abstract

Prepositioita käytetään saksan kielessä esimerkiksi aikamääreitä ilmaistaessa. Yleensä tietyn preposition käyttö on ajanilmaisuissa vakiintunutta, jolloin preposition valinta on yksiselitteistä. Saksan kielestä löytyy kuitenkin myös ilmauksia, joissa saman merkityksen tuottamiseksi voidaan käyttää useampaa eri prepositiota tai jättää se kokonaan pois. Tätä esiintyy esimerkiksi juhlapyhien yhteydessä. Yleisesti tietyn preposition valitsemisen takaa saattaa löytyä joitakin ohjaavia tekijöitä, kuten alueellinen vaihtelu, merkityserot tai jotain muuta. Sekä äidinkieliselle että erityisesti kielenoppijalle prepositiovalinta voi tämänkaltaisissa tilanteissa tuottaa hämmennystä ja haasteita. Tässä tutkielmassa tutkitaan juhlapyhän joulu yhteydessä usein esiintyviä prepositiovariantteja an, zu ja nollavariantti tilanteessa, jossa ilmaisu vastaa kysymykseen milloin. Tavoitteena on korpusanalyysin avulla selvittää, minkälaiset tekijät varianttivalintaa ohjaavat. Tutkimuksessa testataan empiirisesti korpusaineiston (DeReKo) avulla lähdemateriaalien mainitsemia olettamuksia, joiden mukaan zu olisi varianteista yleisin, ja että yhteys adjektiivi- ja artikkelisanojen kanssa ohjaisi valintaa nollavariantin tai preposition an käyttöön. Lisäksi korpuksesta nousee esiin muutamia tunnistamattomia tekijöitä, kuten vuosiluvun esiintyminen ilmaisun yhteydessä tai sen vaihteleva lauseenjäsenfunktio, joiden mahdollinen ohjausvaikutus selvitetään. Tutkimuksen analyysiosassa selviää, että tulokset eroavat jonkin verran lähdemateriaalien esittämistä tiedoista. Prepositioton variantti nousee tuloksista selvästi kolmesta variantista yleisimmäksi, vaikka sen yleisyyteen ei lähteissä oteta mitään kantaa. Lisäksi variantti an näyttää olevan varianttia zu yleisempi. Hypoteesi nollavariantin ja preposition an käytöstä adjektiivi- ja artikkelisanojen yhteydessä näyttää pitävän paikkaansa, mutta tuloksista nousee odotuksien vastaisesti esiintymiä myös variantin zu osalta. Tunnistamattomista tekijöistä havaitaan, että vuosiluvun esiintyminen suosii selvästi nollavarianttia zu-variantin kustannuksella. Lisäksi varianttijakauma muuttuu selvästi lauseenjäsenittäin tarkasteltuna, sillä attribuuttina variantti an on yleisin, kun taas adverbiaalina nollavariantti hallitsee. Havaintoihin perustuen voidaan väittää, että kiistanalaiset tulokset selittyvät osittain puutteellisilla käsityksillä kielestä sekä erityisesti aiemmin tunnistamattoman vuosilukutekijän voimakkaasta prepositiovalintaa ohjaavasta vaikutuksesta.