Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorLapinkoski, Noora
dc.date.accessioned2023-06-08T05:46:09Z
dc.date.available2023-06-08T05:46:09Z
dc.date.issued2023
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/87538
dc.description.abstractTämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö suomalaisten ja suomenkielisten naisurheilijoiden ruotsalaisissa urheilujoukkueissa kielikäytänteitä ja kielenkäytön toimintaperiaatteita. Tarkoituksena oli myös selvittää, millaisia nämä kielikäytänteet sekä kielenkäytön toimintaperiaatteet ovat, jos niitä esiintyy. Lisäksi tutkielman tarkoituksena oli tutkia, mitä joukkueen kielikäytänteet ja kielen toimintaperiaatteet merkitsevät joukkueelle sekä miten pelaajat kokevat kielikäytänteiden ja kielen toimintaperiaatteiden vaikuttavan heidän omaan suoritukseen. Tutkimuksen aineisto kerättiin kolmella puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Haastatteluihin osallistuneet henkilöt pelasivat Ruotsissa salibandya eliittitasolla. Haastattelut järjestettiin etäyhteydellä Zoom-palvelun avulla. Jokainen haastattelu toteutettiin suomen kielellä ja niiden pituus oli noin 25-35 minuuttia. Haastattelut nauhoitettiin osallistujien luvalla. Aineisto litteroitiin, ja se analysoitiin laadullista sisällönanalyysia käyttäen. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että urheilujoukkueiden kielikäytänteet ja toimintaperiaatteet eroavat toisistaan, sillä niihin vaikuttavat joukkueen jokainen yksilö. Kielikäytänteet ja sen erilaiset toimintaperiaatteet merkitsevät joukkueelle paljon, sillä kommunikaatio on yksi joukkueurheilun suola ja ilman sitä on joukkueen vaikea olla yhtenäinen. Joukkueessa esiintyvät kielimuurit saattavat vaikeuttaa yksilöiden tutustumista toisiinsa ja sosiaaliset suhteet saattavat siten jäädä heikoiksi. Kielitaidon kehittäminen vaatii yksilöltä paljon motivaatiota. Jos muuta yhteistä kieltä kommunikaatioon ei löydy, turvaudutaan usein englannin kieleen tai jopa elekieleen. Kielikäytänteet sekä kielenkäytön toimintaperiaatteet vaikuttivat yksilön pelaamiseen joukkueessa, sillä kommunikaatio, esimerkiksi peliä ohjatessa, jäi heikoksi. Positiivinen asenne sekä motivaatio kehittyä ruotsin kielessä vaikutti haastateltavien positiivisiin näkemyksiin tulevasta.fi
dc.format.extent31
dc.language.isosv
dc.subject.otherspråkpolicy
dc.subject.otherspråkpraktiker
dc.subject.otherkommunikation
dc.subject.otherlagsport
dc.titleFinländska innebandyspelares erfarenheter av språkpolicyn och språkpraktiker i svenska innebandylag
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202306083607
dc.type.ontasotBachelor's thesisen
dc.type.ontasotKandidaatintyöfi
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosKieli- ja viestintätieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Language and Communication Studiesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineRuotsin kielifi
dc.contributor.oppiaineSwedishen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi306
dc.subject.ysoruotsin kieli
dc.subject.ysokielipolitiikka


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot