Kommunikationsledningens attityder mot svenska språket i extern företagskommunikation i Finland

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää viestintäjohtajien ajatuksia ruotsin kielen käytöstä yrityksen ulkoisessa viestinnässä kaksikielisellä alueella ja hahmottaa, vaikuttaako viestintäjohtajan henkilökohtainen kielellinen tausta asenteisiin ruotsin kieltä kohtaan yritysviestinnässä. Lisäksi tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, onko viestintäjohtajien asenteiden ja yrityksen kielistrategian välillä selkeä yhteys koskien ruotsin kielen käyttöä ulkoisessa viestinnässä. Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastattelemalla kolmea viestinnästä vastaavaa henkilöä kolmesta eri yrityksestä Vaasasta. Litteroitu aineisto analysoitiin käyttämällä kvalitatiivista sisällönanalyysia ja tuloksia peilattiin teoriaan kieli-ideologioista ja niiden muodostumisesta. Näin pystyttiin hahmottamaan yhteys henkilökohtaisten asenteiden ja yhteiskunnan rakenteiden välillä koskien ruotsin kieltä. Tutkimuksessa selvisi, että kyseisillä viestintäjohtajilla oli pääosin positiivinen kuva ruotsin kielestä ja sen asemasta ulkoisessa viestinnässä Vaasassa ja sen lähialueilla. Viestintäjohtajien käsitykset ruotsin kielen käytöstä alueella pystyttiin jakamaan seuraavaan kolmeen pääkategoriaan: itsestään selvä asema alueella, ruotsin kieli kansainvälistymisen mahdollistajana sekä ruotsin kieli kilpailuetuna. Tämän lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että henkilökohtaisella kielellisellä taustalla ja varsinkin omalla tai perheen äidinkielellä voi olla suuri vaikutus yksilön kieli-ideologiaan. Tällä henkilökohtaisella kieli-ideologialla havaittiin myös olevan suora yhteys yrityksen ruotsiksi toteuttamaan ulkoiseen viestintään ja yrityksen kielistrategiaan tai sen puuttumiseen. Tutkimuksen tulokset ennen kaikkea korostavat kielen asemaa menestyvän yrityksen toiminnassa sekä osoittavat, että viestintäjohtajien henkilökohtaisilla käsityksillä kielestä voi olla vaikutusta yrityksen kielistrategian muodostumiseen.