Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorMölsä, Eetu
dc.contributor.authorSalmirinne, Tiina
dc.contributor.authorHerttalampi, Mari
dc.contributor.authorFeldt, Taru
dc.date.accessioned2023-06-07T06:44:24Z
dc.date.available2023-06-07T06:44:24Z
dc.date.issued2023
dc.identifier.citationMölsä, E., Salmirinne, T., Herttalampi, M., & Feldt, T. (2023). Muutosvoimavarojen yhteydet henkilöstön työhyvinvointiin sekä työpaikan ja alanvaihtoaikeisiin terveysalan organisaation muutosprosessissa. <i>Työelämän tutkimus</i>, <i>21</i>(2), 210-238. <a href="https://doi.org/10.37455/tt.120953" target="_blank">https://doi.org/10.37455/tt.120953</a>
dc.identifier.otherCONVID_183368943
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/87496
dc.description.abstractTutkimme kahden vuoden seurantatutkimuksessa, miten muutosvoimavarat (viestintä, osallistuminen päätöksentekoon, muutostuki) ovat yhteydessä terveydenhuoltoalan henkilöstön työhyvinvointiin (työuupumus, työn imu) sekä työpaikan ja alanvaihtoaikeisiin organisaatiomuutoksen aikana. Tutkimukseen osallistui 303 sairaanhoitopiirin työntekijää, joista 87 prosenttia oli naisia ja potilastyössä toimivia 74 prosenttia. K-keskiarvoklusteroinnilla tunnistimme tutkimuksen lähtötilanteessa kolme muutosvoimavaraprofiilia: vähäiset muutosvoimavarat (41 % tutkittavista), korkeat muutosvoimavarat (23 %) ja keskimääräiset muutosvoimavarat (36 %). Vähäisten muutosvoimavarojen profiilissa yliedustettuina olivat potilastyöntekijät ja korkeiden muutosvoimavarojen profiilissa esihenkilöt. Toistomittausten kovarianssianalyysi osoitti vähäisten muutosvoimavarojen profiilin työntekijöiden kokeneen eniten työuupumusta ja vähiten työn imua, minkä lisäksi heillä oli eniten työpaikan ja alanvaihtoaikeita. Korkeiden muutosvoimavarojen profiilissa työntekijöiden työuupumus oli matalinta ja työn imu korkeinta, minkä lisäksi heillä oli vähiten työpaikan ja alanvaihtoaikeita. Tutkimuksemme osoittaa muutosvoimavarojen olevan yhteydessä henkilöstön korkeampaan työhyvinvointiin sekä vähäisempiin työpaikan ja alanvaihtoaikeisiin terveydenhuolto-organisaation muutosprosessin aikana.fi
dc.description.abstractIn this two-year follow-up study, we identified health care personnel’s change resource profiles (communication, participation in decision making, change support) and investigated how these profiles are related to occupational well-being (burnout, work engagement) and turnover intentions (towards one’s workplace and professional field) during organizational change. Our survey-based study was conducted in a health care district in which a large organizational change was implemented. A total of 303 participants were clustered (K­means cluster analysis) into three change resource profiles: low change resources (41% of the participants), high change resources (23%), and average change resources (36%). Multivariate analyses of covariance showed that together with burnout, turnover intentions were the highest and work engagement was the lowest in the profile of low change resources. In the profile of high change resources, the results were the opposite: employees experienced the highest well­being and the lowest turnover intentions. Thus, we suggest that change resources are a key factor in supporting health care personnel’s well­being and retention during organizational change.en
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.publisherTyöelämän tutkimusyhdistys ry
dc.relation.ispartofseriesTyöelämän tutkimus
dc.rightsCC BY-NC-ND 4.0
dc.subject.othermuutosvoimavarat
dc.subject.otheralanvaihto
dc.subject.othertyöpaikanvaihto
dc.subject.otherchange resources
dc.subject.otherorganizational change
dc.subject.otheroccupational well­being
dc.subject.otherturnover intentions
dc.titleMuutosvoimavarojen yhteydet henkilöstön työhyvinvointiin sekä työpaikan ja alanvaihtoaikeisiin terveysalan organisaation muutosprosessissa
dc.typearticle
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202306073566
dc.contributor.laitosPsykologian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Psychologyen
dc.contributor.oppiainePsykologiafi
dc.contributor.oppiaineHyvinvoinnin tutkimuksen yhteisöfi
dc.contributor.oppiainePsychologyen
dc.contributor.oppiaineSchool of Wellbeingen
dc.type.urihttp://purl.org/eprint/type/JournalArticle
dc.type.coarhttp://purl.org/coar/resource_type/c_2df8fbb1
dc.description.reviewstatuspeerReviewed
dc.format.pagerange210-238
dc.relation.issn0788-091X
dc.relation.numberinseries2
dc.relation.volume21
dc.type.versionpublishedVersion
dc.rights.copyright© 2023 Työelämän tutkimus
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.relation.grantnumber308336
dc.subject.ysoterveydenhuoltohenkilöstö
dc.subject.ysouupumus
dc.subject.ysotyön imu
dc.subject.ysotyöelämä
dc.subject.ysotyöhyvinvointi
dc.subject.ysotyötyytyväisyys
dc.subject.ysoorganisaatiomuutokset
dc.subject.ysoitsesäätely (psykologia)
dc.format.contentfulltext
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p2366
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p130
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p23893
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p16262
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p1835
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p1831
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p25099
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p14462
dc.rights.urlhttps://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/
dc.relation.doi10.37455/tt.120953
dc.relation.funderResearch Council of Finlanden
dc.relation.funderSuomen Akatemiafi
jyx.fundingprogramAcademy Project, AoFen
jyx.fundingprogramAkatemiahanke, SAfi
jyx.fundinginformationTutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa IJDFIN-hanketta (projekti 308336; projektin vastuuhenkilö Taru Feldt).
dc.type.okmA1


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot

CC BY-NC-ND 4.0
Ellei muuten mainita, aineiston lisenssi on CC BY-NC-ND 4.0