Työn tuunaamisen profiilit sosiaali- ja terveysalan organisaatiossa : yhteydet työhyvinvointiin
Luhtinen, V., Immonen, A., Mäkikangas, A., Huhtala, M., & Feldt, T. (2021). Työn tuunaamisen profiilit sosiaali- ja terveysalan organisaatiossa : yhteydet työhyvinvointiin. Työelämän tutkimus, 19(2), 197-221. https://doi.org/10.37455/tt.99646
Julkaistu sarjassa
Työelämän tutkimusPäivämäärä
2021Oppiaine
PsykologiaHyvinvoinnin tutkimuksen yhteisöKäyttäytymisen muutos, hyvinvointi ja terveys elämänkulussaPsychologySchool of WellbeingBehaviour change, health, and well-being across the lifespanTekijänoikeudet
© 2021 Työelämän tutkimus
Työn tuunaaminen on oma-aloitteista työn kehittämistä työn voimavaroja ja vaatimuksia muokkaamalla. Tutkimme, millaisia tuunausprofiileja voidaan löytää kolmesta erilaisesta tuunaustavasta, jotka olivat työn voimavarojen lisääminen, työn vaatimusten lisääminen ja työn vaatimusten optimoiminen. Selvitimme myös, miten työhyvinvointi vaihtelee profiileissa. Sähköiseen kyselyyn osallistui 1 024 sosiaali- ja terveysalan organisaation työntekijää. K-keskiarvojen klusterianalyysin avulla tunnistimme neljä työn tuunaamisen profiilia: aktiiviset tuunaajat (19 %, monipuolinen tuunaaminen), optimoivat tuunaajat (21 %, työn vaatimusten optimointi), passiiviset tuunaajat (27 %, keskimääräistä vähemmän tuunausta) ja keskiverrot tuunaajat (34 %, keskimääräisesti tuunauksen eri tapoja). Moniulotteinen kovarianssianalyysi osoitti, että aktiiviset tuunaajat kokivat eniten työn imua ja työn merkityksellisyyttä. Passiiviset tuunaajat kokivat niitä vähiten. Aktiivisilla tuunaajilla ja optimoivilla tuunaajilla oli hieman muita profiileja enemmän emotionaalista uupumusta. Nuoremmat työntekijät olivat vanhempia työntekijöitä aktiivisempia työn tuunaajia. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että sote-alalla kannattaa edistää työn tuunaamisen tapoja, sillä monipuolinen työn tuunaaminen oli yhteydessä erityisesti työn imuun ja työn merkityksellisyyteen.
...
Job crafting means self-initiated work behaviour aimed at improving one’s job through shaping its resources and demands. In our study, we aimed to discover what kind of job crafting profiles can be found by using three different job crafting types, which were seeking resources, seeking challenges, and optimising demands. We also examined how the profiles differ from each other in relation to their occupa-tional well-being. An online survey was completed by 1,024 employees of a healthcare organisation. Using K-means cluster analysis, we identified four job crafting profiles: active crafters (19%, versatile job crafting), optimising crafters (21%, optimising demands), passive crafters (27%, lowest job crafting), and average crafters (34%, average job crafting). A multivariate analysis of covariance (MANCOVA) revealed that the profiles differed in occupational well-being. The active crafters experienced the highest levels of work engagement and meaningfulness, while the passive crafters experienced the lowest levels of work engagement and meaningfulness. Active crafters and optimising crafters reported slightly more exhaustion than others did. Younger employees were found to be more active job crafters compared to their older colleagues. Overall, our results indicate that diverse types of job crafting are worth promoting in the healthcare industry, as they are related to work engagement and meaningfulness at work.
...
Julkaisija
Tyoelaman tutkimusISSN Hae Julkaisufoorumista
0788-091XAsiasanat
Julkaisu tutkimustietojärjestelmässä
https://converis.jyu.fi/converis/portal/detail/Publication/97866652
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
Rahoittaja(t)
Suomen AkatemiaRahoitusohjelmat(t)
Akatemiahanke, SALisätietoja rahoituksesta
Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa IJDFIN-hanketta (päätösnumero 308336; projektin johtaja Taru Feldt).Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Digitalisaation yhteydet koettuihin työn vaatimuksiin sosiaali- ja terveysalalla
Repo, Oona; Viskari, Moona (2021)Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitettiin, miten digitalisaation määrä työpaikalla on yhteydessä työn vaatimuksiin, ja muuntaako digitalisaation koettu merkitys näitä yhteyksiä. Työn vaatimuksina tarkasteltiin työtahdin ... -
Työn tuunaamisen profiilit sote-alan organisaatiossa : yhteydet työn merkityksellisyyteen ja työhyvinvointiin
Luhtinen, Vilma; Immonen, Anu (2020)Työn tuunaaminen (engl. job crafting) on oma-aloitteista oman työnkuvan muokkaamista. Tutkimuksessamme selvitimme, millaisia työn tuunaamisen profiileja suuresta sote-alan organisaatiosta voidaan tunnistaa, ja miten eri ... -
Työn turhakkeet sote-alan organisaatiossa : yhteydet työhyvinvointiin ja työn merkityksellisyyteen potilastyötä tekevillä työntekijöillä
Huttunen, Juulia; Salminen , Vilhelmiina (2020)Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia profiileja on mahdollista löytää työn turhakkeiden (engl. illegitimate tasks) suhteen potilastyötä tekevillä työntekijöillä sekä miten eri profiileihin sijoittuvat työntekijät eroavat ... -
Sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden koetun terveyden ja psykologisen turvallisuuden yhteys
Poltinora-Salonen, Anni (2022)Sosiaali- ja terveysala on suuri työllistäjä Suomessa ja sen sisällä toimii paljon eri ammattiryhmiä. Psykologinen turvallisuus sote-alalla, etenkin uskallus ottaa asioita puheeksi ja toimia yhteisössä tiiminä, on jo ... -
Muutosvoimavarojen yhteydet henkilöstön työhyvinvointiin sekä työpaikan ja alanvaihtoaikeisiin terveysalan organisaation muutosprosessissa
Mölsä, Eetu; Salmirinne, Tiina; Herttalampi, Mari; Feldt, Taru (Työelämän tutkimusyhdistys ry, 2023)Tutkimme kahden vuoden seurantatutkimuksessa, miten muutosvoimavarat (viestintä, osallistuminen päätöksentekoon, muutostuki) ovat yhteydessä terveydenhuoltoalan henkilöstön työhyvinvointiin (työuupumus, työn imu) sekä ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.