”Konstigt nog så känns de som att de beror på var ja e” : om Ålandsbosatta finlandssvenskars språkbruk och språklig anpassning
2023:72 | 2024:155 | 2025:13
Tässä kandidaatintutkielmassa selvitettiin, miten Ahvenanmaalla asuvat suomenruotsalaiset kertovat puhetapansa muuttuneen muuton jälkeen. Tarkemmin ottaen tarkasteltiin, mihin piirteisiin ja tilanteisiin kielellinen sopeutuminen heidän mukaansa kohdistuu sekä mistä syistä kielellistä sopeutumista tapahtuu. Tutkittiin myös, ovatko informantit halukkaita säilyttämään alkuperäisen murteensa ja kuinka tärkeä murre heille on. Kielellistä sopeutumista ruotsin kielessä on tutkittu aiemmin erinäisillä menetelmillä, mutta tämän näkökulman osalta tutkimustieto näyttää olevan vielä vähäistä.
Aineisto kerättiin kolmen puolistrukturoidun haastattelun avulla. Haastatteluihin osallistuneet suomenruotsalaiset ovat kotoisin Pohjanmaalta, Turunmaalta ja Uudeltamaalta. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksen tulokset ovat pitkälti linjassa aiemman tutkimuksen kanssa. Informanttien kieli vaikuttaa olevan tilanteellista, sillä heidän puhetapansa vaihtelee ympäristön mukaan. Informantit ovat muuttaneet puhettaan toisaalta ahvenanmaanruotsin, toisaalta yleiskielen suuntaan. Tärkein syy kielelliselle sopeutumiselle on ymmärretyksi tuleminen. Sitä vastoin paikallisväestön kommenttien välttäminen ei noussut merkittäväksi syyksi. Murre on informanteille tärkeä, ja he haluavat jossain määrin säilyttää sen. Myös yksilöllisiä eroja oli selkeästi havaittavissa. Tämän tutkimuksen tulokset eivät ole yleistettävissä, vaan ne ovat suuntaa antavia jatkotutkimusta ajatellen.
...
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [5412]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Narrativ analys av språklig identitet och anpassning hos första generationens sverigefinländare
Komu, Riikka (2013)Tämän pro gradu -tutkielman tarkoitus on kuvailla ensimmäisen polven ruotsinsuomalaisten kieli-identiteettiä ja kielellistä sopeutumista analysoimalla heidän kirjoittamiaan narratiiveja aiheesta. Ensimmäisellä polvella ... -
Nyfinlandssvenskarna : språklig identitet hos invandrare som integrerat sig i det finska samhället på svenska
Moilanen, Hanna (2014)Tutkimuksen tarkoituksena on saada tarkempaa tietoa maahanmuuttajien kielellisestä identiteetistä. Keskityn tutkimuksessani maahanmuuttajiin, jotka ovat oppineet valtakunnallisen vähemmistökielen ruotsin, joka on heidän ... -
Attityder till kodväxling och deras inverkan på tvåspråkigas språkbruk
Karnaattu, Jonna (2014)Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella asenteita koodinvaihtoon sekä niiden vaikutusta kaksikielisten kielenkäyttöön. Asenteita on tarkasteltu kahdesta eri näkökulmasta: miten kaksikieliset itse suhtautuvat ... -
Miten suomalaiset puhuvat murteista? : kansanlingvistinen tutkimus metakielestä
Mielikäinen, Aila; Palander, Marjatta (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2014)Miten murteista puhutaan ilman murteentutkijoiden käsitteitä ja termejä? Mitä piirteitä murteista tunnistetaan, ja millaisia ominaisuuksia niihin liitetään? Teos kertoo muun muassa, mitkä murteet kuulostavat vahvoilta tai ... -
Urheilupiireissä kielenkäyttö muuttuu totaalisti : kyselytutkimus naisjääkiekkoilijoiden kielenkäytöstä ja kielellisistä asenteista
Keränen, Minna (2012)Tämän pro gradu -tutkielmani tarkoituksena oli selvittää naisjääkiekkoilijoiden käsityksiä heidän kielenkäytöstään ja kielellisistä asenteistaan. Tavoitteenani oli kartoittaa muun muassa naisjääkiekkoilijoiden idiolekteja, ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.