Narrativ analys av språklig identitet och anpassning hos första generationens sverigefinländare
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoitus on kuvailla ensimmäisen polven ruotsinsuomalaisten kieli-identiteettiä ja kielellistä sopeutumista analysoimalla heidän kirjoittamiaan narratiiveja aiheesta. Ensimmäisellä polvella tarkoitetaan tässä yhteydessä 1960–70-luvulla nuorina aikuisina Ruotsiin muuttaneita suomalaisia. Tavoitteena on löytää sekä yhteneväisyyksiä että eroavaisuuksia siinä, minkälaisia kieli-identiteetit ovat ja miten ne esitetään, kuinka kieli-identiteetit ovat muuttuneet, kuinka kielellinen sopeutuminen on onnistunut sekä millainen yhteys etnisyydellä, kieli-identiteetillä ja sopeutumisella on toisiinsa.
Tutkimus on kvalitatiivinen ja metodina on käytetty narratiivista analyysiä. Tutkimushenkilöinä on kuusi henkilöä, jotka yhä asuvat Ruotsissa ja joista viiden äidinkieli on suomi ja yhden ruotsi. Tutkimusmateriaalina ovat heidän kokemuksistaan ja ajatuksistaan kirjoittamansa narratiivit, jotka pohjaavat tukikysymyksiin.
Tutkimuksesta selviää, että kielellinen sopeutuminen on tuonut mukanaan ainoastaan lieviä ongelmia. Positiiviseen arvioon saattaa osaltaan vaikuttaa pitkä aikaväli tutkimusajankohdan ja menneiden tapahtumien välillä. Merkittävin tutkimustulos osoittaa, että vahvoja emotionaalisia siteitä esiintyy sekä suomen että ruotsin kieltä kohtaan, mitä voi osittain selittää kaksoisidentiteetin avulla. Siitä huolimatta, että puolet tutkimushenkilöistä pitää ruotsia emotionaalisena kielenään, ei suomi ole menettänyt merkitystään äidinkielenä. Ainutlaatuinen suhde suomen kieleen symboloi myös suomalaisuutta. Puolet tutkimushenkilöistä pitää suomen kieltä tärkeämpänä kuin suomalaisuutta. Vaikka kaikki tiedostavat, ettei heistä voi tulla täysivaltaisia kieliyhteisön jäseniä Ruotsissa, hyväksyvät he eroavaisuutensa. He tuntevat itsensä muutoinkin nimenomaan ruotsinsuomalaisiksi, erotuksena suomalaisista ja ruotsalaisista.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29533]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Språklig och personlig identitet hos några tvåspråkiga personer i Mellersta Finland
Kyngäs, Teija (2012)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella kaksikielisyyden ja identiteetin välistä suhdetta. Tutkielmassa haluttiin selvittää millainen perusidentiteetti sekä kielellinen identiteetti kaksikielisillä ihmisillä ... -
Tvåspråkighet och språklig identitet hos sverigefinländska återinvandrare
Riikonen, Anna (2013)Tämän pro gradu -tutkielman tarkoitus on tarkastella ruotsinsuomalaisten paluumuuttajien ajatuksia äidinkielestä ja kaksikielisyydestä, sekä kuvailla heidän kielellistä identiteettiään. Paluumuuttajilla tarkoitetaan tässä ... -
Språklig och nationell identitet : Finska krigsbarn i Sverige
Urpelainen, Meiju-Maria (2012) -
“det är nog aktivt arbete” : svenskspråkigas uppfattningar om språklig identitet i mellersta Finland
Kytömaa, Lauri (2023)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka Keski-Suomessa asuvat ruotsinkieliset kokevat arkensa suomenkielisessä ympäristössä. Tutkimuksen toinen tarkoitus oli selvittää, miten suomenkielinen ympäristö on ... -
Nyfinlandssvenskarna : språklig identitet hos invandrare som integrerat sig i det finska samhället på svenska
Moilanen, Hanna (2014)Tutkimuksen tarkoituksena on saada tarkempaa tietoa maahanmuuttajien kielellisestä identiteetistä. Keskityn tutkimuksessani maahanmuuttajiin, jotka ovat oppineet valtakunnallisen vähemmistökielen ruotsin, joka on heidän ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.