”Konstigt nog så känns de som att de beror på var ja e” : om Ålandsbosatta finlandssvenskars språkbruk och språklig anpassning

Tässä kandidaatintutkielmassa selvitettiin, miten Ahvenanmaalla asuvat suomenruotsalaiset kertovat puhetapansa muuttuneen muuton jälkeen. Tarkemmin ottaen tarkasteltiin, mihin piirteisiin ja tilanteisiin kielellinen sopeutuminen heidän mukaansa kohdistuu sekä mistä syistä kielellistä sopeutumista tapahtuu. Tutkittiin myös, ovatko informantit halukkaita säilyttämään alkuperäisen murteensa ja kuinka tärkeä murre heille on. Kielellistä sopeutumista ruotsin kielessä on tutkittu aiemmin erinäisillä menetelmillä, mutta tämän näkökulman osalta tutkimustieto näyttää olevan vielä vähäistä. Aineisto kerättiin kolmen puolistrukturoidun haastattelun avulla. Haastatteluihin osallistuneet suomenruotsalaiset ovat kotoisin Pohjanmaalta, Turunmaalta ja Uudeltamaalta. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen tulokset ovat pitkälti linjassa aiemman tutkimuksen kanssa. Informanttien kieli vaikuttaa olevan tilanteellista, sillä heidän puhetapansa vaihtelee ympäristön mukaan. Informantit ovat muuttaneet puhettaan toisaalta ahvenanmaanruotsin, toisaalta yleiskielen suuntaan. Tärkein syy kielelliselle sopeutumiselle on ymmärretyksi tuleminen. Sitä vastoin paikallisväestön kommenttien välttäminen ei noussut merkittäväksi syyksi. Murre on informanteille tärkeä, ja he haluavat jossain määrin säilyttää sen. Myös yksilöllisiä eroja oli selkeästi havaittavissa. Tämän tutkimuksen tulokset eivät ole yleistettävissä, vaan ne ovat suuntaa antavia jatkotutkimusta ajatellen.