Nuorten controllerien kompetenssien ja työelämän kompetenssivaatimusten kohtaaminen

Abstract

Johdon laskentatoimen ala sekä controllerien työnkuva ja roolit ovat olleet viimeisten vuosikymmenien aikana muutoksessa sekä useiden tutkimusten kohteena. Controllerin roolin on argumentoitu muuttuneen varhaisimmasta pavunlaskijan tai historioitsijan roolista strategisemmaksi liiketoimintakumppaniksi tai konsultiksi. Yksi syy muutoksen taustalla on teknologia, joka on mahdollistanut datan paremman hyödyntämisen uusien työkalujen avulla. Muutoksen myötä controllerien merkitys ja hyöty organisaatioille on huomattavasti suurempi kuin aikaisemmin. Myös controllerien työnkuva ja työn edellyttämät taidot ja kyvyt ovat huomattavasti erilaiset kuin aikaisemmin. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää minkälaisia taitoja nuoret controllerit tarvitsevat työssään, mitä heiltä odotettiin controllerina aloittaessa sekä minkälaisilla taustoilla nuoret ovat päätyneet controllereiksi. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla kolmea nuorta controlleria sekä kolmea nuorten kanssa samassa organisaatiossa työskentelevää kokeneempaa laskentatoimen asiantuntijaa. Haastattelujen tukena käytettiin IMA:n (Institute of Management Accountants) laatimaa kompetenssiviitekehystä, jossa on jaoteltuna controllerin työssään tarvitsemat taidot ja kyvyt kuuteen kategoriaan. Tutkimuksen tuloksista voitiin päätellä, että haastatelluilla nuorilla controllereilla sekä haastateltujen kokeneiden asiantuntijoiden tuntemilla nuorilla on pääsääntöisesti riittävät edellytykset toimia controllerina. Aikaisemmissa alan tutkimuksissa controllereilla on havaittu olevan puutteita muun muassa analytiikan ja yleisten taitojen saralla, mutta käsillä oleva tutkimus ei tunnistanut tällaisia puutteita nuorten taidoissa. Sen sijaan nuoret itse kokevat haasteikseen toimialaan liittyvän tiedollisen vajeen sekä järjestelmien logiikan ja prosessien ymmärtämisen. Kokeneet asiantuntijat eivät pitäneet heikkoa toimialatietämystä ongelmallisena, ja he kuvasivat nuorten haasteiksi yksityiskohtiin tarttumisen sekä strategisen ja kokonaisvaltaisemman ajattelun kehittymättömyyden.