Kulturell kompetens i svenskundervisning : uppfattningar av läroboksförfattare

Abstract

Tutkielmassani tarkastelen, miten oppikirjailijat käsittävät kulttuurintuntemuksen ruotsin kielen oppiaineessa. Haastattelen neljää oppikirjailijaa kysymällä heidän määritelmäänsä kulttuurintuntemuksesta, mahdollisista taustatekijöistä, jotka vaikuttavat heidän työssään oppimateriaalin luomisessa sekä heidän mielipidettään kulttuurintuntemuksen tilasta tällä hetkellä. Tutkimuskysymykset olivat seuraavat: 1. Miten oppikirjailija käsittää kulttuurintuntemuksen? 2. Mitkä taustatekijät vaikuttavat kulttuurintuntemuksen huomiointiin oppikirjailijoiden työssä? 3. Millainen kulttuurintuntemuksen tilanne on oppikirjailijoiden mielestä tämän hetken ruotsin kielen oppiaineessa? Tutkielmassani esittelen tutkimuskohteen keskeisimmät käsitteet, joita ovat kulttuuri, identiteetti, kulttuurintuntemus kieltenopetuksessa, kulttuurintuntemus opetussuunnitelmassa ja oppikirjailijoiden käsitykset. Keskeisimpien käsitteiden jälkeen esittelen aiempaa tutkimusta kulttuurintuntemuksesta eri näkökulmista. Lopuksi esittelen osan haastatteluista keräämistäni vastauksista ja johtopäätökset analyysista. Tutkielmani on luonteeltaan kvalitatiivinen, jossa käytän tutkimusmenetelmänä sisällönanalyysia. Tutkielman aineisto kerättiin neljällä strukturoidulla haastattelulla. Haastatteluihin osallistuneet henkilöt työskentelivät ruotsin kielen oppikirjailijoina. Kaikki haastattelut järjestettiin etäyhteydellä Zoom-videopalvelun kautta. Haastattelut toteutettiin suomen kielellä ja ne kestivät noin 30 minuuttia. Tutkielman tulokset osoittavat, että oppikirjailijoiden käsitykset kulttuurintuntemuksesta liittyvät yleissivistykseen, maantuntemukseen ja viestintään. Tutkimuksessa kävi ilmi, että osa oppikirjailijoista painotti yksilöllisten kokemusten, tunteiden ja arvojen vaikutusta työhön, mutta myös kustantajan ja työryhmän asema nostettiin vahvasti esille. Nykyinen kulttuurintuntemuksen tilanne on osittain positiivinen, mutta koulutuspoliittiset päätökset vaikuttavat negatiivisesti kulttuurintuntemuksen huomiointiin ruotsin kielen oppiaineessa. Jatkotutkimusta tulisi tehdä, näiden koulutuspoliittisten päätöksien vaikutuksista ruotsin oppiaineessa.