Maahanmuuttajien kotoutumiskokemukset Etelä-Pohjanmaan maaseutumaisille alueille

Abstract

Artikkeli tarkastelee maaseutumaisella alueella asuvien maahanmuuttajien kotoutumista useiden eri tekijöiden kautta. Tutkimuksessa on hyödynnetty sekä kvantitatiivista postikyselyä että kvalitatiivista teemahaastattelua. Kotoutumisesta piirtyvä kuva näyttää useimpien maahanmuuttajien kohdalla myönteiseltä. Erityisesti virolaisten tilanne on selvästi muita valoisampi: heidän suomen kielen taitonsa on muita ryhmiä parempi, ja he ovat työllistyneet ja onnistuneet vakauttamaan työmarkkina-asemaansa muita ryhmiä paremmin. Lisäksi heidän sosiaaliset verkostonsa ovat venäläisiin verrattuna monipuolisemmat. Virolaiset myös tuntevat olonsa muita ryhmiä useammin kotoisaksi Etelä-Pohjanmaalla. Venäläiset ja ulkonäöltään kantaväestöstä selvästi erottuvat maahanmuuttajat eivät ole välttyneet ennakkoluuloilta ja rasismilta Etelä-Pohjanmaallakaan. Tutkimusaineiston perusteella havaitaan, miten yhteiskunta ja paikalliset ihmiset ottavat vastaan ulkopuolisen ja suhtautuvat häneen. Siten kotoutumista ei nähdä pelkästään yksilön omana valintana. Ennakkoluulot, rasismi ja niiden vaikutukset heijastuvat usealle kotoutumisen osa-alueelle hidastaen suomalaiseen yhteiskuntaan kiinnittymistä; yhteisöön ei voi kokea kuuluvansa, jos ei ensin tule hyväksytyksi siihen.