"Me ei haluta niitä huti-investointeja tehdä, mitä vähemmän sen parempi" : maahanmuuttajien rekrytointiprosessi maaseudun pk-yrityksissä

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan maaseudun pk-yritysten maahanmuuttajien rekrytointiprosessia ja maahanmuuttajien rekrytointiin liittyviä ongelmia. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata ja ymmärtää maahanmuuttajien rekrytointiprosessia maaseudun pk-yrityksissä ja siten lisätä tietoa ja ymmärrystä maahanmuuttajien rekrytoinnista. Pk-yritysten rekrytointiprosessia tarkasteltiin etenkin Breaughn (2016) rekrytointiprosessin mallin avulla.

Valmiiksi kerätty aineisto oli tehty osana WeAll Finland -tutkimushanketta. Haastattelut tehtiin pk-yritysten omistaja-yrittäjille tai toimitusjohtajille eri puo- lella Suomea. Tässä tutkimuksessa tutkittavia yrityksiä oli mukana 11 eri maakunnasta. Tutkittava aineisto koostui 15 haastattelusta, joissa oli käytetty virikkeellistä teemahaastattelua. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin ja teemoittelun avulla.

Maaseudun pk-yritysten rekrytointiprosessi toteutetaan kantasuomalaisten hakijoiden rekrytointiprosessin ohella. Rekrytointi on siten vielä melko suunnittelematonta maahanmuuttajien kohdalla maaseudun pk-yrityksissä. Pk-yritysten rekrytointiprosessissa maahanmuuttajien arviointi tapahtui erityisesti seuraavien teemojen pohjalta: osaaminen, ominaisuudet ja asenne, sekä kielitaito. Etenkin maahanmuuttajien työasenne on heidän suuri etunsa rekrytoinnissa ja sillä he voivat kompensoida alan osaamispuutteitaan. Ominaisuuksien puolesta yritykset hakevat työntekijöitä, joilla on hyvä työmoraali, motivaatio, normaali fyysinen kyvykkyys, ja sitoutumiskykyä. Kielitaito ja soveltuvuus työhön nousevat ratkaiseviksi arviointikriteereiksi. Suurimmat ongelmat maahanmuuttajien rekrytoinnissa liittyivät neljään teemaan: kielitaitoon, kulttuurieroihin, yrityksen ulkoiseen ja sisäiseen maineeseen, sekä lainsäädännöllisiin ja hallinnollisiin ongelmiin.