Ohjelmoinnin oppimateriaalit suhteessa koulutuksen tehtäviin ja koodimetaforiin

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella, miten ohjelmoinnin opetusta lähestytään peruskoulun opettajille suunnatuissa ohjelmoinnin oppimateriaaleissa. Oppimateriaaleilla on vaikutusta siihen, miten ohjelmoinnista puhutaan ja miten sitä tulisi opettaa, joten on tarpeellista tutkia, minkälaisia koodiin ja ohjelmointiin liittyviä arvoja ja asenteita oppimateriaalit välittävät. Tarkastelin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla kahdeksaa oppimateriaalia, ja vertasin niissä esiin nousevia teemoja Gert Biestan (2010) määrittelemiin koulutuksen tehtäviin sekä Tomi ja Mikko Dufvan (2016) koodimetaforiin. Biestan (2010) koulutuksen tehtävät mahdollistavat ohjelmoinnin opetuksen kasvatuksellisen puolen tarkastelun niin opittavien taitojen, yhteiskunnan vaatimusten kuin oppilaan näkökulmasta. Dufvan ja Dufvan (2016) koodimetaforat mahdollistavat oppimateriaalien tarkastelemisen erityisesti koodin näkökulmasta. Tutkimuksen mukaan ohjelmoinnin opetus nähdään hyvin teknisestä näkökulmasta, ja lapsille ja nuorille pyritään tarjoamaan ennen kaikkea koodinkirjoitustaitoja tietoyhteiskunnassa toimimiseen. Biestan (2010) näkökulmasta kyse on kvalifikaation ja sosialisaation ylikorostumisesta. Koodimetaforissa (Dufva & Dufva, 2016) korostuvat funktionaalinen ja tulkitseva metafora sekä emansipatorisen näkökulman yhteiskunnallinen puoli. Funktionaaliset taidot eivät kuitenkaan riitä koodin yhteiskunnallisten vaikutusten tarkasteluun, sillä näin ylläpidetään vallitsevia olosuhteita. Ohjelmoinnin arvovapaana matemaattis-loogisena päättelytaitona edesauttaa koodiutunutta ajattelua, jossa inhimilliset ongelmat pyritään ratkomaan riittävän datan ja oikeanlaisen algoritmin avulla. Opetukseen tulisi siis kuulua myös koodin eettisten kysymysten pohdintaa sekä erilaisia tiedon ja tietämisen muotoja.