Koulupihojen tarjoumien yhteyksiä lasten ja nuorten fyysiseen aktiivisuuteen välitunneilla

Abstract

Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää koulupihojen tarjoumien yhteyksiä lasten ja nuorten fyysiseen aktiivisuuteen välitunneilla. Tavoitteena on löytää keinoja, joilla koulujen pihoilla voidaan edistää tai lisätä lasten ja nuorten liikkumista välituntien aikana, sillä lapset ja nuoret viettävät paljon aikaa kouluissa. Aiheesta löytyy valitettavan vähän tietoa suomalaisten ja lasten nuorten keskuudesta, mikä luo merkityksellisyyttä aiheelle. Välituntiliikunnan edistämisellä voidaan parhaassa tapauksessa auttaa lapsia ja nuoria saavuttamaan päivittäinen liikkumissuositus sekä edistämään heidän terveyttään. Tässä tutkielmassa perehdytään aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen erilaisten tutkimustulosten avulla. Tutkielma on kirjallisuuskatsaus, jossa käytettiin pääosin SPORTDiscus with Full Text (EBSCO) -tietokantaa hakusanoilla "school recess breaks" or "recess”, "playgrounds" or "school yard", "physical activity" or "exercise" or "physical exercise” ja “school”. Nämä hakusanat tuottivat vain 23 vertaisarvioitua ja englanninkielistä tutkimusta, joista osa ei sopinut aiheeseen. Lisäksi perehdyttiin suomalaisissa kouluissa tällä hetkellä vallitseviin välituntiliikuntakäytäntöihin ja -tapoihin, piha-alueiden rakentamista ohjaaviin lakeihin, määräyksiin ja ohjeisiin sekä lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden määrään Suomessa. Koulujen pihojen mahdollisuuksien ja fyysisen aktiivisuuden edistämisen taustalla tarkastellaan Gibsonin tarjoumateorian (eng. The theory of affordances) näkemystä erilaisten tarjoumien luomasta mahdollisuudesta yksilölle sopivaan liikkumiseen. Tutkielman johtopäätöksenä on, että lasten ja nuorten välituntien fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi koulupihoilla tarvitaan todennäköisesti monipuolisia ratkaisuja yksittäisten tekijöiden sijaan. Yksittäisillä pihojen tarjoumilla ja kehitysratkaisuilla voidaan saavuttaa eri ikä- ja sukupuoliryhmissä erilaisia tuloksia. Alakouluikäisten tyttöjen välituntiliikunnan edistämiseksi kiipeilyyn soveltuvat kiinteät leikkivälineet sekä pojille jalkapallovälineet ja - kentät vaikuttivat lisäävän eniten reipasta liikuntaa välitunneilla. Myös luontoelementeillä ja - alueilla vaikutti olevan vaikutusta reippaan liikunnan lisäämiseksi ja paikallaanolon vähentämiseksi. Vaikka suoranaisten johtopäätösten luominen tietyille ikä- tai sukupuoliryhmille on aineiston pohjalta haastavaa, voidaan kuitenkin todeta, että monipuolisilla pihojen kehitysratkaisuilla ja interventioilla voidaan todennäköisesti auttaa lapsia ja nuoria saavuttamaan päivittäinen liikkumissuositus välituntien aikana tehokkaammin, kuin yksittäisillä ratkaisuilla.